Kulttuuriartikkeli

Vuoden 2021 suosikkikirjat ja tämän vuoden uutuudet

14.04.2022 2022-04-14 07:31:00 JaME Kirjoittaja: Secu Copyeditor: Anu

Vuoden 2021 suosikkikirjat ja tämän vuoden uutuudet

Kirjavinkkarimme luki viime vuonna monta hyvää Japaniin liittyvää kirjaa ja vinkkaa tämän vuoden tulevia kirjoja.


© All rights reserved.
Tämä artikkeli sisältää valikoiman kirjoista, joiden lukemisesta kirjoittaja erityisesti nautti vuoden 2021 aikana. Mukana on vinkkejä myös tämän vuoden uutuuksista. Osa kirjoista on luettu englanniksi, sillä japanilaisen tai Japaniin liittyvän englanninkielisen kirjallisuuden osuus on ilahduttavasti lisääntynyt viime vuosina, lisäksi oletettavasti koronapandemian vaikutuksesta suomennoksissa on ollut viivettä. Jos teoksesta on lukemisen jälkeen tullut tai tulossa suomennos, se mainitaan kirjan yhteydessä. Kirjat käsittävät sekä tietokirjoja että romaaneja. Osa luetuista teoksista on uutuuksia ja osa vanhempia.

Mukavia lukuhetkiä!




Nimi: Hyvästit tavaroille: vapauttava minimalismi
Tekijä: Fumio Sasaki
Kääntäjä: Artturi Nurmi
Genre: Elämänfilosofia ja elämäntaito, käännöskirjallisuus
Kustantaja: Viisas elämä
Julkaisuvuosi: 2021 (alkup. 2015)

Kirjassa perehdytään yhden tokiolaismiehen matkaan tavarapaljoudesta kohti minimalistista elämäntapaa. Jos minimalismista tietää jo entuudestaan tai on esimerkiksi lukenut Marie Kondon kirjoja, tämä kirja ei välttämättä tarjoa kovin paljoa uutta konkreettisen tavarapaljouden karsimisen saralla. Kirjailijan havainnot omasta elämästään, siihen tulleista muutoksista ja laajemmasta yhteiskunnallisesta pohdiskelusta ovat kuitenkin mielenkiintoista luettavaa.

Jos Marie Kondon siivouksen elämänmullistavasta taiasta kertovat kirjat ovat liian keijupölyä, niin Fumio Sasakin kirja on yhden miehen näkökulma ja arkisen käytännöllinen sukellus verkkaiseen kodin tyhjentämiseen ja elämänmuutokseen. Kondon kirja valottaa kirjoittajansa omaa matkaa kohti siivouksen elämänmullistavan taian keksintää ja sen hyödyntämistä muiden auttamiseen, mutta Sasakin keskustelu kirjassa on laajemmin sidottu yhteiskuntaan. Kondo keskittyy myös enemmän itse tavaroiden karsimisen ja järjestelyn prosesseihin ja jäljelle jääneiden tavaroiden pikkutarkkaan järjestelyyn, kun taas Sasaki kertoo kirjassaan yhteiskunnallisista vaikuttimista ja taustoista ja omaan elämäänsä vaikuttaneista tekijöistä. Kirjoilla on paljon yhteistäkin, esimerkiksi se, miten kodin fyysinen muutos muuttaa samalla myös ihmistä monella eri tasolla ja paljastaa todellisen, tavaran alle ennen hautautuneen minän. Sasaki menee minimalismissaan pitkälle, melko äärimmäisyyteen. Kultainen keskitie, niin kutsuttu "cozy minimalism" eli kotoisa minimalismi, voi olla helpompi aiheeseen tutustuville. Se olisi kenties lähempänä Marie Kondon lähestymistapaa minimalistiseen kotiin, jossa esimerkiksi iloa tuottavat rakkaat koriste-esineet saavat olla näkyvillä vaikka niistä ei olisi varsinaista hyötyä.

Fumio Sasakin uusin kirja, Hello, habits : A minimalist’s guide to a better life (vapaa suom. Tervetuloa rutiinit : Minimalistin vinkit parempaan elämään, W.W. Norton & Company, 2021), on vinkkauksen kirjoittajalta vielä lukematta, mutta se tarjonnee edeltäjäänsä mukaillen sekä konkreettisia vinkkejä rutiineista, jotka tekevät elämästä parempaa, että henkilökohtaista pohdintaa aiheesta minimalistin näkökulmasta. Jos rutiineissa olisi parantamisen varaa tai ne puuttuvat, kirja voi olla hyödyllistä luettavaa, vaikka ei minimalisti olisikaan.
Kenelle kirja sopii: minimalismista tai kodin ja arjen järjestelystä kiinnostuneille.



Nimi: Bullet Train
Tekijä: Kotaro Isaka
Kääntäjä: Sam Malissa
Genre: englanninkielinen jännityskirjallisuus
Kustantaja: Penguin Books
Julkaisuvuosi: 2021 (alkup. 2010)

Minä en lue enkä katso trillereitä, koska psykologinen jännitys menee enemmän ihon alle kuin groteski väkivalta. Kiinnostuin kuitenkin Bullet Train -kirjasta (vapaa suom. Luotijuna) saatuani tietää, että sen pohjalta ollaan tekemässä samannimistä elokuvaa, jonka traileri julkaistiin hiljattain.


Elokuva on määrä saada teatterilevitykseen tämän vuoden kesällä, mikäli koronatilanne ei vaikuta julkaisuajankohtaan. Elokuva on japanilais-yhdysvaltalainen yhteistuotanto, jonka on ohjannut yhdysvaltalainen David Leitch. Pääosissa nähdään muun muassa Brad Pitt, Andrew Koji, Masi Oka, Hiroyuki Sanada, Karen Fukuhara ja Sandra Bullock.

Kirjan perusajatus on yksinkertainen: Tokiosta lähtevään luotijunaan astuu viisi hahmoa joilla kaikilla on pahat mielessä. Toiminnan keskiössä on salkku. Kysymys kuuluu: Kuka pääsee päätepysäkille asti elossa ja saavuttaa tavoitteensa? Kirja oli sen verran tiivistunnelmainen ja koukuttava, että sitä ei kannattanut lukea viimeiseksi illalla, koska lukemista ei joko meinannut saada lopetettua tai tapahtumat jäivät pyörimään päähän. Hahmoja oli mielenkiintoista seurata, sillä heidän sisäiset elämänsä olivat erinomaisesti luotuja ja jokainen heistä oli oma persoonansa. Mielikuvani trillereiden hahmoista on lähinnä pintaraapaisutasolla luodut ontot henkilöt, jotka toimivat ja puhuvat vain juonen kuljettamiseksi. Bullet Train oli tässä suhteessa ihastuttavan psykologinen syväsukellus ihmismieleen ja hahmokohtaisiin erityispiirteisiin. Mieleen jäivät erityisesti kirjan antagonisti, surkuhupaisa epäonninen hahmo jonka yksinkertainen tehtävä johtaa surkeiden sattumusten monimutkaiseen sarjaan sekä Tuomas Veturi -sarjaa fanittava hahmo. Juoni kääntyili kuin luotijuna kaarteissa, vauhti ja paine kasvoivat loppua kohden, eikä lukija oikeastaan osannut odottaa, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Kirjan ensimmäiset 100 sivua kuluvat melko lailla asetelman luomiseen, joten jos jaksaa lukea sen verran, tapahtumat alkavat rullata eteenpäin ja irralliset palat loksahdella harkitusti paikoilleen. Englannin kieli kirjassa ei ole turhan monimutkaista. Kirjan juonta pystyy kyllä seuraamaan, vaikka aivan kaikkea ei ymmärtäisikään.

Kenelle kirja sopii: trillereistä kiinnostuneille tai niille, jotka haluaisivat laajentaa lukurepertuaariaan trillereihin. Kirja ei kuitenkaan sovi herkille, sillä siinä kuvataan psykologista ja fyysistä väkivaltaa.



Nimi: Fault Lines
Tekijä: Emily Itami
Genre: englanninkielinen kaunokirjallisuus
Kustantaja: Phoenix
Julkaisuvuosi: 2021

Fault Lines oli vuoden 2021 parhaimpia lukemiani Japaniin liittyviä kirjoja. Kirjan päähenkilö kaipaa uudistusta jämähtäneeseen perhe-elämäänsä ja tapaa ravintoloitsija Kiyoshin. Alkuun kirja vaikutti pelkältä kolmiodraamalta, mutta paljastui paljon monisyisemmäksi tarinaksi, jossa kolmiodraama oli vain katalysaattori ja toisaalta pelkät raamit, joiden sisällä tapahtui monenlaista. Tarina liittyi ennen kaikkea äitiyteen ja perhe-elämään, identiteettiin, nykyajan naisen rooliin, vastuunottoon ja aikuistumiseen, hyväksymiseen, kiitollisuuteen siitä mitä jo on. Kierrän tavallisesti kolmiodraamoja käsittelevät romaanit kaukaa, sillä toisinaan niissä ei ole muuta kuin romanttinen ja intohimoinen näkökulma ja klassinen valinta kahden kumppanin väliltä. Fault Lines kuitenkin rikkoi kaavaa ihanan raikkaalla tavalla ja toi genren nykyaikaan, sai pohtimaan useita Japanin nyky-yhteiskunnan ilmiöitä, asenteita sekä naiseutta ja naisen roolia.

Kenelle kirja sopii: japanilaisten naisten äitiydestä ja nyky-yhteiskunnassa elämisestä kertovista kirjoista kiinnostuneille, rakkausromaaneja lukeville.



Nimi: Yakuzan kosto
Tekijä: Heikki Valkama
Genre: rikoskirjallisuus
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2021

Kolmannen Riku Mäki -kirjan (Tulikukka, 2019) jälkeen kannattaa lukea aiheeseen liittyen Heikki Valkaman ja Marjo Sekin kirjoittama Okazu: japanilaista kasvisruokaa (Teos, 2021), joka käsittelee kasvispainotteista temppeliruokaa. Kirjan kauniit kuvitukset ja terveelliset, puhtaista ja yksinkertaisista raaka-aineista loihditut reseptit rauhoittavat sopivasti mielen ennen kuin siirtyy neljännen Riku Mäki -kirjan eli Yakuzan koston pariin. Aiemmissa osissa yakuza on häärinyt enemmän taustalla tai se on vaikuttanut joiltain osin jopa voitetulta, mutta sarjan uusin teos osoittaa, että yakuza on vain odottanut oikeaa hetkeä iskeä täyslaidallisen sekä kilpaileviin ryhmiin että saadakseen Mäen ja Matsuzakan päiviltä. Se täyslaidallinen tulee jo heti ensimmäisessä luvussa. Aiemmissa kirjoissa on ehkä enemmän pohjustettu tarinaa ja aloiteltu rauhallisesti, mutta tässä osassa mennään suoraan toiminnan ytimeen keinoja kaihtamatta. Kirjassa tuleekin oikein rytinällä ruumiita eri paikoissa ja eri tavoilla, kun eri yakuzaryhmittymät taistelevat vallasta ja näyttelevät voimiaan. Kirjassa sukelletaan yakuzan historiaan ja nykypäivän asemaan japanilaisessa yhteiskunnassa. Fakta ja fiktio ovat sulautuneet mestarillisen pelottavasti yhteen. Yakuza vaikuttaa olevan aihe, josta kaikki tietävät mutta eivät mielellään puhu, eräänlainen julkinen salaisuus, niin kirjassa kuin tosielämässäkin. Näin ollen kirjan aihe oli lukijalle äärimmäisen herkullinen mutta myös ajatuksia herättävä katsaus johonkin melko mystiseen ja ehdottoman vaaralliseen maailmaan. Kirjaa lukiessa tuli tunne, että kielikuvallisesti ilmaistuna yakuza olisi oleillut pimennysverhoilla suojatussa huoneessa, josta kirja repi mitään säästelemättä ja kainostelematta verhot syrjään yhdellä armottomalla riuhtaisulla. Yakuza koko karmeudessaan ja komeudessaan tarjoillaan lukijalle tarjottimella, josta ei puutu mitään. Kevyempänä ja perin huvittavana sivujuonteena ylitarkastaja Matsuzaka yrittää päästä selvyyteen treffailun tuntemattomasta maailmasta ja onnistua naisrintamalla. Mäki keskittyy ravintolaansa ja parisuhdekin on vielä pystyssä, mutta yakuza sotkee kuviot. Aiemmille kirjoille tyypillisesti kirjassa avataan nytkin uusia näkökulmia japanilaisen ruokakulttuurin saloihin, hienovaraisesti kritisoidaan japanilaista yhteiskuntaa ja esitetään Japanista puolia, joita ei tavallinen matkaaja osaisi ajatellakaan. Sarjaan voitaneen odottaa vielä lisää osia. Ennen sitä kannattaa hermojaan lepuuttaa huhtikuussa ilmestyvällä Valkaman ja Taru Lindblomin kirjoittamalla Okashi: japanilaiset herkut -kirjalla (Teos, 2022). Kirjassa kerrotaan japanilaisista herkuista, makeisista ja pikkupurtavista kuvin, tekstein ja reseptein, joten se on tyylillisesti jatkoa viime vuonna ilmestyneelle Okazu-kirjalle.



Nimi: Hokusai : a graphic biography
Tekijä: Giuseppe Latanza ja Franceco Matteuzi
Kääntäjä: Edward Fortes
Genre: elämäkerta, sarjakuva, englanninkielinen kirjallisuus
Kustantaja: Laurence King Publishing
Julkaisuvuosi: 2021

Elämäkerroissa kerronnan on oltava erityisen mukaansatempaava kirjassa kuvattavan henkilön kiinnostavuuden lisäksi, sillä asiaa on yleensä runsaasti ja sivumäärä on sen mukainen. Hokusaista kertova teos on ratkaissut kummatkin mahdolliset lukijoiden karkoitustekijät laittamalla kaiken helposti nautittavaan sarjakuvamuotoon. Sarjakuvassa Hokusain elämä on edelleen jaettu selkeisiin kausiin: lapsuuteen, oppipoikavuosiin, oman tien etsimiseen ja taiteilijuuden moniin kausiin aina kuolemaan asti. Sarjakuvan voi siis lukea pienissä pätkissä sen rakenteen ansiosta. Hokusain töissä näkyivät hyvin sen ajan suositut aiheet ja elämä, kuten sumopainijat ja geishat. Maisemamaalaus ja eläinten kuvaaminen oli enemmän vanhemman Hokusain mieleen. Sarjakuvassa taiteilija toteaakin kokevansa, että olisi hyvä taiteenlajissaan vasta 100-vuotiaana. Japanilainen käsite shoshin (aloittelijan mieli) tuntuu sopivan Hokusainkin käsitykseen itsestään. Toisaalta taiteilija oli myös äärimmäisen itsekriittinen ja oli tyytyväinen vain joihinkin töihinsä tai töidensa yksityiskohtiin pitkän uransa varrella. Itseäni yllätti se, että Hokusai maalasi ehkä tunnetuimman kokoelmansa, 36 näkymää Fuji-vuorelle vasta vanhalla iällä, noin 70-vuotiaana. Juuri tuon kokoelman teoksien herkkä voimallisuus ja yksityiskohtaisuus ovat aina kiehtoneet minua, joten halusin lukea kirjan, jossa yksinkertainen, värikuvitettu, länsimainen sarjakuvatyyli yhdistyy Hokusain yksityiskohtaisiin ja vahvoihin maalauksiin. Kirja oli kiehtova yhdistelmä ajankuvausta, taidehistoriaa ja henkilökuvausta.

Kenelle kirja sopii: japanilaisesta taiteesta, Hokusaista taiteilijana ja 1700-1800-luvuista (Hokusain elinaika) kiinnostuneille.



Nimi: A thousand beginnings and endings : fifteen retellings of Asian myths and legends
Tekijä: Ellen Oh ja Elsie Chapman
Genre: kansankertomukset, mukaelmat
Kustantaja: Greenwillow Books
Julkaisuvuosi: 2018

Kirjassa oli novellimuodossa eri Aasian maiden vanhoja kansansatuja mukaelmina. Osassa oli tieteiskirjallisuuden elementtejä, osa kertoi saman vanhan tarinan esimerkiksi modernilla päähenkilöllä, osa oli lainannut tietyn kansansadun idean mutta muuttanut sen nykyaikaan sopivaksi. Kirjassa on kaksi japanilaista mukaelmaa kansansaduista tai niiden hahmoista. Erityisesti toinen jäi mieleen. Tarina kertoo kitsunesta, kettuhahmoisesta hengestä ja maalaiskylästä, joka on pulassa vähäisen riisisadon takia. Kylän nuori poika päätyy kettuhahmoisten henkien maailmaan, ja kettuhenget lupaavat auttaa kylää sadon kanssa, mutta apuun sisältyy ehto. Tavallisesti ketut kuvataan kansantarinoissa kujeellisiksi hahmoiksi, jotka saattavat naruttaa ihmisiä eikä näihin välttämättä ole luottamista. Myös suomalaisissa kansantarinoissa kettu on yleensä niin sanotusti häntä kainalossa juonimassa omaksi edukseen. Tässä tarinassa ketut kuitenkin esitetään hieman toisin, asetelma ylipäätään on kiehtova. Joissain kirjan tarinoissa kieli on melko koukeroista ja tarinan täydellinen ymmärtäminen vaatii kulttuuritietoa, mutta japanilaiset tarinat ovat tässä suhteessa helpompia kielellisesti eivätkä ne vaadi ennakkotietoja.

Jos on kiinnostunut muistakin japanilaisista henkiolennoista, erityisesti yokaista, kannattaa tutustua Shigeru Mizukin kirjoittamaan sarjakuvakirjaan Tono monogatari (vapaa suom. Tarinoita Tonosta, Drawn & Quarterly, 2021). Kirja kuvaa erilaisia yokai-tyyppejä ja mitä ne mahdollisesti tekevät, mikä on niiden suhde ihmiseen. Kunio Yanagita ja Kizen Sasaki ovat kirjoittaneet alkuperäiset tarinat 1910-luvulla. Tarinat sijoittuvat Tonon alueelle, mistä kirjan nimikin on peräisin. Alkuperäisteos on nettilähteiden mukaan herättänyt keskustelua ja kritiikkiä, joten sarjakuvaan kannattaa suhtautua kriittisesti eikä sen tarinoita välttämättä kannata pitää historiallisina tositapahtumina. Sarjakuvamuotoon muunnetut tarinat ovat kirjan kuvauksen mukaan verrattavissa Grimmin veljesten satuihin, sillä yokai-legendat ovat Japanissa hyvin tunnettuja. Kulttuuri-ilmiönä kirja olikin hyvin kiinnostava. Jotkut yokai-hahmot ovat melkoisen karmivan näköisiä, ja piirrostyyli on erittäin yksityiskohtainen ja tarinoiden tapahtumat paikoin graafisen väkivaltaisia, joten sarjakuva ei sovi herkimmille lukijoille.

Kenelle kirja sopii: kansansaduista ja niiden mukaelmista sekä henkiolennoista kiinnostuneille.



Nimi: Kissa joka suojeli kirjoja
Tekijä: Sosuke Natsukawa
Kääntäjä: Raisa Porrasmaa
Genre: käännöskirjallisuus, maaginen realismi
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2021

Kirjan kuvauksen mukaan kirjoittaja Sosuke Natsukawa uupui lääkärintyössään ihmisten itsekkyyteen ja omahyväisyyteen ja pyrkii kirjoillaan viestimään, että ihmisten tulisi kohdella toisiaan paremmin. Ystävyys ja huolenpito sekä hyväntahtoisuus ovatkin kirjan kantavia teemoja, mutta kirjassa käsitellään myös menetyksen läpikäyntiä, vastuunottoa ja ennen kaikkea kirjojen merkitystä. Kirja alkaa siitä, että lukioikäinen Rintaro-niminen poika menettää isoisänsä ja jää pitämään isoisänsä vanhaa kirjakauppaa pystyssä. Koulu ei kiinnosta, muutto on pian, eräs tyttökin aiheuttaa hämmentäviä tunteita. Sitten tapahtuu jotain sellaista, josta tulee mieleen Studio Ghiblin Kissojen valtakunta: paikalle ilmestyy puhuva oranssi kissa, joka vie Rintaron seikkailuihin maailmoihin, jotka avautuvat kirjakaupan perältä. Kuten kirjan nimestä voi päätellä, kissalla on tehtävä: se haluaa suojella ja pelastaa kirjoja, ja Rintaro valikoituu kissan aisapariksi. Maailmat, joihin kissa ja poika joutuvat, henkivät nekin ghiblimäistä tunnelmaa miljöineen ja hahmoineen. Kirja oli omaan makuuni suunnattu ehkä hieman nuoremmalle lukijakunnalle, mutta tarina itsessään oli sympaattinen ja sanoma oli moniulotteinen, vaikka hahmoihin olisikin kaivannut vähän lisää ulottuvuutta. Kevyeksi lukemiseksi kirja oli oikein nautittava, sillä kieli oli helppotajuista ja ilmavaa, pelkistettyä.

Kenelle kirja sopii: Studio Ghiblin animaatioista pitäville, kirjoista ja kissoista pitäville, maagisesta realismista ja seikkailusta pitäville, jotka kuitenkin haluavat sympaattisen kevyttä luettavaa eeppisten taisteluiden sijaan.


Seuraavassa listassa on muutama lukuvinkki kirjoista, joihin kannattaa tutustua.

Mieko Kawakami: Breasts and eggs (Picador, 2020) Kirja on ollut paljon esillä sosiaalisessa mediassa, sillä se käsittelee naiseutta nykyajan japanilaisessa yhteiskunnassa ravisuttavalla tavalla.

Toshikazu Kawaguchi: Before the coffee gets cold (Hanover Square Press, 2020) Tässä esikoisteoksessa on aiheena kahvila, josta pääsee aikamatkalle. Kirja vastaa tähän kysymykseen: Jos saisit palata ajassa taaksepäin, mitä tekisit toisin, kenet haluaisit tavata?
MAINOS

Japaniin liittyvä kirjallisuus

Vuoden 2021 suosikkikirjat ja tämän vuoden uutuudet © All rights reserved.

Kulttuuriartikkeli

Vuoden 2021 suosikkikirjat ja tämän vuoden uutuudet

Kirjavinkkarimme luki viime vuonna monta hyvää Japaniin liittyvää kirjaa ja vinkkaa tämän vuoden tulevia kirjoja.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 12 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 12

Kahdennessatoista ja viimeisessä osassa tutustutaan ichigo ichie -käsitteeseen.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 11 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 11

Kirjavinkkauksen yhdennessätoista ja toiseksi viimeisessä osassa konmaritetaan fyysinen ja digitaalinen työympäristö.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 10 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 10

Kymmenennessä osassa tutustutaan Japanin sinkkuihin, työkulttuuriin ja avioliittopaineisiin.

Kirjaesittelyssä Japanese Graphics Now! © All rights reserved.

Kulttuuriartikkeli

Kirjaesittelyssä Japanese Graphics Now!

Tutustuimme kirjaan, josta voi ihastella mainosjulisteiden ja pullojen etikettien kaltaista arkista taidetta.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 9 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 9

Yhdeksännessä osassa tutustutaan ikigain käsitteeseen.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 8 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 8

Kirjavinkkauksen kahdeksannessa osassa tutustutaan Nobel-kirjailijan tuotantoon.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 7 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 7

Sarjan seitsemännessä osassa tutustutaan syksyn uutuustietokirjaan.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 6 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 6

Sarjan kuudennessa osassa tutustutaan syksyn uutuusdekkariin.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 5 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 5

Kirjavinkkauksen viidennessä osassa tutustutaan mangasarjakuviin.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 4 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 4

JaME Suomen kirjavinkkauksen sarjan neljännessä osassa tutustutaan kaunokirjallisiin muistelmateoksiin.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 3 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 3

JaME Suomen kirjavinkkaus -sarjan kolmannessa osassa järjestellään elämää tekemällä kevätsiivous, paijaamalla kissoja ja seuraamalla kiotolaista arkea.

Kirjaesittelyssä Lasse Lehtosen Japanilainen musiikki - Taiko-rumpujen kuminasta J-poppiin © All Rights Reserved.

Kulttuuriartikkeli

Kirjaesittelyssä Lasse Lehtosen Japanilainen musiikki - Taiko-rumpujen kuminasta J-poppiin

Lasse Lehtonen on kirjoittanut kattavan esityksen japanilaisen musiikin kehityksestä historiasta nykypäivään.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 2 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 2

JaME Suomen kirjavinkkauksen sarjan toisessa osassa siirrytään lempeästi tähän vuoteen ja tarkastellaan hiljattain ilmestyneitä tietokirjoja.

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 1 © Nipsu

Kulttuuriartikkeli

JaME Suomen kirjavinkkaus vol. 1

JaME Suomen kirjavinkkauksen sarjan ensimmäisessä osassa palataan ajassa taaksepäin ja muistellaan viime vuonna ilmestyneitä kirjoja.

Japanilaisesta musiikkikulttuurista julkaistaan kattava kirja © Gaudeamus. All Rights Reserved.

Uutiset

Japanilaisesta musiikkikulttuurista julkaistaan kattava kirja

Tietokirja "Japanilainen musiikki: Taiko-rumpujen kuminasta J-poppiin" käsittelee musiikin perinteitä ja ilmiöitä eri aikakausilta.

Kirjaesittelyssä Carita Österbergin Gambatte © Salla

Kulttuuriartikkeli

Kirjaesittelyssä Carita Österbergin Gambatte

Gambatte on hauska sekoitus päiväkirjaa, fiktiota, tietokirjaa ja matkaopasta Österbergin matkoista Japaniin.

MAINOS