Mikä on
SaariHelvetti? Kyseinen rock- ja metallimusiikin tapahtuma järjestettiin kahdeksatta kertaa Tampereen Viikinsaaressa, mihin matkataan Laukontorin satamasta tasatunnein lähtevillä Hopealinjan laivoilla. SaariHelvetti on yksi muiden vuoden
aikana tapahtuvien Helvetti-tapahtumien joukossa. Sen "riivattu pikkuveli", kuten tapahtumajärjestäjä sitä nimittää, pidetään talvisin, yleensä alkuvuodesta, ja kantaa nimeä TalviHelvetti. Perheeseen kuuluu myös MeriHelvetti, joka tänä vuonna sijoittuu
halloweenin aikaan lokakuun viimeisenä viikonloppuna ja vie hevikansan risteilemään Silja Europalla Helsinki-Tallinna -välillä. Näissä vuoden ympäri tapahtuvissa helveteissä viihteestä vastaa laajat kattaukset niin kotimaisia kuin ulkomaisia artisteja.
Mikä on Viikinsaari? Viikinsaari on varsinainen kesäkeidas noin 20 minuutin laivamatkan päässä Tampereen Laukontorin Satamasta Pyhäjärven kauniilla vesistöillä. Kyseinen saari on tarjonnut tamperelaisille ja turisteille virkistystä ja ravintolaelämyksiä
jo vuodesta 1866. Saarelta löytyy kaunis ravintolahuvila, pieniä rantapoukamia, saunomismahdollisuus ja erittäin suosittu grillauspaikka, jossa voi nautiskella omia eväitään. Uimisen ja kauniissa maastossa reippailun lisäksi saaresta löytyy aktiviteetiksi
monipuolinen leikkikenttä lapsille ja minigolfia ja tikanheittoa aikuisempaan makuun. Saarella sijaitsee myös pieni Pyhäjärven kappeli, jossa myydään luostareissa valmistettuja tuohuskynttilöitä sekä tulitikkuja postikorttien lisäksi. Kyseinen kappeli
toimi aikoinaan myös putkana, kun saaren iloittelut alkoivat yltyä joidenkin kohdalla hieman liian koviksi. Nykyäänkin kyseisessä kappelissa voi käydä hiljentymässä ihan vapaaehtoisesti kun siltä tuntuu.
Mutta sitten
olennaisimpaan, eli mikä on
SARURU? Haastattelimme viime vuonna
SARURUn keulahahmoa,
Salla-Marjaa, joten voit lukea hänen esittelystään tarkemmin
kyseisestä artikkelista,
mutta tiivistetysti kerrottakoon, että
SARURU koostuu kolmikosta
Salla (laulu & sähkökantele),
Luna (kitara) ja
Maryann (rummut). Trio soittaa popmetallia ja heidän tyylinsä soundia
ja ulkonäköä myöten voi luokitella japanilaisittain kawaii-metalliksi. Heidän musiikkinsa sävyt vaihtelevat popahtavasta metallista raskaampiinkin säveliin, ja feministisiä sekä kantaaottavia lyriikoita lauletaan niin söpistellen kuin täydellä screamolla
sydämenpohjasta asti.
Pääsin nyt SaariHelvetissä todistamaan
SARURUn ihan ensimmäistä festivaalikeikkaa, joka ei ensikertalaisuudesta huolimatta tosiaankaan jättänyt paatuneimpaakaan heviäijää tai -mimmiä kylmäksi!
SARURU esiintyi perjantaina
alkuillasta saaren ravintolahuvilan viereen rakennetulla
Rock N' Tits -pikkulavalla, ja hieman ennen keikan alkua lavan lähelle alkoi kerääntyä niin jo bändin selvästi tuntevia kuin bändistä vasta kiinnostunuttakin väkeä.
Keliolosuhteet olivat parin aiemman tunnin aikana vähän viilentäneet tunnelmaa kuurosateiden merkeissä, joten moni oli matkalla lämmittelemään
lavan viereiseen ravintolarakennukseen, mutta jäi sittenkin mielenkiinnon herätessä kuuntelemaan kun bändi asteli lavalle.
Kukapa olisikaan voinut olla kiinnostumatta, kun kolme söpöä pupunkorviin ja muutenkin hell killer bunny -tyylisiin asuihin pukeutunutta neitokaista asteli instrumenttiensa taakse
Popmetal Bunnies Attack!! -intron saattelemana? Eturivin
aplodeihin yhtyi muukin väki aina perälle asti ja ravintolan terassilla alkoi puheensorina hiljetä kaikkien keskittyessä kuulemaan mitä yhtyeellä olisi tarjota.
Salla kysyi heti alkuun festariväen tunnelmia ja sen jälkeen pidemmittä puheitta kajahti soimaan ensimmäinen biisi nimeltä
Catch Me (If You Can). Biisi lähti soljumaan napakoilla lyriikoilla ja mukavalla biitillä, jonka tahtiin
etummaiset fanit lähtivät heti jamittelemaan. Kun kappaleen soundi muuttuikin yhtäkkiä paljon raskaammaksi, huomasin yllättyneisyyden joidenkin kasvoilla väen seassa, ja väkeä alkoi kertyä yhä enemmän paikalle lavan läheisyyteen.
Energiat alkoivat nousta entisestään niin yleisön joukossa kuin lavallakin
Sallan pomppiessa pitkin lavaa gothic lolita -mekossaan ja nahkasaapikkaissaan
The sedät -kappaleen tahdissa. Tämän jälkeen kuultiin uudempaa, vielä
julkaisematonta materiaalia, joten nimeäkään ei kappaleella vielä ole, mutta se oli oikein toimiva nostattamaan tunnelmaa entisestään.
Itse olin jo vallan keikan pauloissa, etenkin kun ilmoille kajahti yksi suosikkikappaleistani, nimittäin energinen
A Woman's Guide To Clubbing. Laulu osoittaa
SARURUn söpöilevämmän mutta salakavalan puolen, sillä kappale
on kepeydestään huolimatta myös raskaamman soundin ystäville sangen tanssittava. Yleisö oli vahvasti mukana ja itsekin siirryin niin lähelle lavaa kuin pystyin. Huomasin pian, että näin teki moni muukin ja ympärilleni kertyi paljon niin tanssivia kuin
bändiä kuvaavia ihmisiä. Viereisen pikkukioskin jonottelijatkaan eivät malttaneet olla seuraamatta päät musiikin tahdissa nytkyen lavalla tapahtuvaa energistä menoa.
Välispiikin vuoron koittaessa
Salla esitteli itsensä ja bänditoverinsa ja totesi säteilevänä yleisölle, kuinka on
"ihanaa kun teitä on näin monta täällä". Väkeä tosiaan riitti ympärillä ja terassipöydätkin olivat täyttyneet
lavan läheisyydessä.
SARURUn vuorovaikutus yleisöönsä näkyi niin välispiikin kuin kappaleidenkin aikana ja molemminpuolinen hyvä fiilis lavalla ja kuulijoiden joukossa oli käsinkosketeltavaa.
Spiikin jälkeen pääsin nauttimaan yhtyeen toisesta suosikkikappaleestani nimeltä
Make Global Warming Great Again. Kappaleessa on jotain utuista ja mystistä sen alkupuolella, mutta keskemmällä kappaletta ja sen loppupuolella uidaan soundien
suhteen jo syvissä vesissä ja riffien tahdissa moshaamatta oleminen vaatii suurta itsehillintää. Monikaan yleisössä ei kyllä hillinnytkään itseään, vaan antoi mennä tahtien mukana. Enkä yhtään ihmettele.
Seuraavaksi kuultiin jälleen uutta tuotantoa, jossa rumpalillakin oli oikea näytönpaikka taidoilleen, ja
Maryann onnistui siinä
erinomaisesti! Bändi kehoitti yleisöä taputtamaan mukana ja nostamaan käsiä ylös musiikin tahdissa. Yleisö oli vahvasti mukana pyytämättäkin ja moshaus sen kuin jatkui ja yltyi.
Kello alkoi lähestyä lopetteluaikaa, ja yleisö alkoi jo huutaa lisää
soittoa peläten keikan olleen siinä. Kukapa tästä energiasta haluaisikaan luopua. Jokainen oli varmasti jo unohtanut päivän sateet ja järveltä kantautuvat viimat. Jos ei, niin unohti viimeistään nyt, kun saimme viimeiseksi nauttia vielä yhdestä uudesta
kappaleesta, jossa
Salla esitteli myös loistavia screamo-taitojaan ja antoi tunteella kajahtaa kaikki kappaleen
"fuck yout". Yleisö oli suorastaan haltioitunut. Miten monipuolinen tämä bändi ja etenkin sen laulaja osaakaan olla
niin herttaisella ulkonäöllä! Ei ihme, että kappaleen jälkeen väki huusi encorea, mutta turhaan. Toivottavasti kuitenkin saamme encoren lähitulevaisuudessa uuden keikan muodossa.
Keikan päätteeksi osa väestä liimautui kiinni lavaan ja pyysi yhteiskuvia bändin jäsenten kanssa, joihin he mielellään suostuivat, vaikka samalla oli kiire pakata tavaroita lavalta seuraavan artistin tieltä.
Salla jäi myös vastailemaan
ihmisten kysymyksiin tämän kanteleen anatomiasta, tämän ottamista laulutunneista sekä omiini, joissa tiedustelin yhtyeen tulevaisuuden suunnitelmia ja fiiliksiä keikasta.
Salla kertoi keikan olleen mahtava ja tunsi yllättyneisyyttä hyvästä
vastaanotosta ja siitä, kuinka paljon väkeä tuli heitä katsomaan ja kuuntelemaan – ja etenkin siitä, miten hyvin mukana yleisö oli, vaikka siihen mahtui kaikenlaista hevikansaa. Bändi suunnittelee tekevänsä joitakin asioita ihan uusiksi managerointia
myöten, mutta ymmärrettävistä syistä näistä ei vielä tarkempaa tietoa ollut antaa jaettavaksi. Jäämme kuitenkin innolla odottamaan mitä
SARURUn tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu, ja etenkin heidän seuraavia keikkojaan.