Vocaloid on Yamahan äänisyntetisaattori, johon on tallennettu ääninäyttelijöiden lausumia ääninäytteitä. Ohjelman käyttäjä voi itse määritellä kappaleen sanat, ja tietokone muodostaa ne lauluksi. Vocaloidilla on myös kilpailijoita, mutta tähän mennessä se on Miku Hatsunen tyylitellyn hahmon johdolla alallaan tunnetuin. Äänien seuraksi luoduista hahmoista onkin syntynyt virtuaali-idoleita, jotka ovat esiintyneet jopa konkreettisissa livekonserteissa.
Tietokoneen tuottama musiikillinen lopputulos jakaa tiukasti mielipiteitä. Painotus on usein popissa perinteisen koneellisen tanssimusiikin sijaan. Musiikkia ei laulun vuoksi voi kuvailla erityisen pehmeäksi tai taustalla soljuvaksi, vaan se pistää etenkin ensikuulemalla korvaan. Eri sävellysten ja toteutusten välillä on kuitenkin eroja luonnollisuudessa, ja viehätys avautuu helposti pienellä viiveellä.
Hatsune Miku and Future Stars Project mirai
Hatsune Mikulla on takanaan jo useita nimikkopelejä. Nintendo 3DS:lle Japanissa 8. maaliskuuta ilmestynyt Hatsune Miku and Future Stars Project mirai on kuitenkin ensimmäinen peli, jossa hahmot nähtiin pääasiallisesti nendoroid-muodossa. Nendoroid viittaa Good Smile Companyn isopäisiin menestysfiguureihin. Pelintekijöiden selitys asialle oli se, että tavanomaiset mittasuhteet omaava Miku näytti 3DS:n näytöllä liian pieneltä.
Tyylillisestä kokeilusta huolimatta peli korostaa perinteitä. Musiikkiosuutta pelataan täysin fyysisillä napeilla siinä missä valtaosa konsolin muista rytmipelijulkaisuista on nojannut kosketusnäyttöön, mukaan lukien Theatrhythm Final Fantasy, Michael Jackson: The Experience 3D, Jewelpet Sunshine mahou no rhythm de yay! ja Gabrielle's Ghostly Groove 3D. Poikkeavuus on tässä tapauksessa kuitenkin myös positiivinen asia. Siinä missä esimerkiksi Michael Jackson: The Experience 3D:ssä saattaa jäädä epäselvyyttä siitä, johtuiko piirretyn kaaren hylkäys pelaajan vai pelin virheestä, tuntuu Project mirain tarkkuus klassisen eittämättömältä. Vääristä painalluksista ei voi syyttää kuin omia sormiaan.
Lupaavasta asetelmastaan huolimatta Hatsune Miku and Future Stars Project mirai alkaa valitettavaan malliin. Pelaajalle osoitetaan pitkä ennakkolitania seuraavaksi paineltavia nappuloita, rytmiä on hankala hahmottaa ja vaikutelma muodostuu steriiliksi ja jopa tylsäksi. Asiaan löytyy kuitenkin ratkaisu asetuksien puolelta, josta merkkikehän kiertonopeutta voi säätää jopa kahdella pykälällä nopeammaksi. Pian pelitilanne on enemmän hetken päällä, ja tuntuma selvästi mielekkäämpi ja luonnollisempi. On harmillista, että oletusasetukseksi tarjotaan hitainta vaihtoehtoa. Kunhan asetusvalikot löytää R- ja L-liipaisimia käyttämällä, on kuitenkin todettava niiden olevan hyvin toteutetut. Kiertonopeutta ja ääniefektejä, sekä useissa lauluissa myös hahmoja ja vaatteita, voi kaikkia säätää laulukohtaisesti, ja peli myös muistaa valinnat jatkossa. Hahmon vaihtaminen muuttaa myös lauluäänen, mikä tuo peliin sopivasti lisäpiristystä. Vaikeustasoja pelistä löytyy kolme. Haastavimman tason opettelu osio osiolta vie jonkin aikaa, sillä huono pelaaminen johtaa kappaleen katkeamiseen.
Project mirain visuaalinen ulosanti kerää pisteet kotiin. Grafiikka on renderöityjen hahmojen osalta nättiä, ja 3D-efekti toimii hyvin edukseen. Tämä johtuu etenkin siitä, että vocaloidien musiikkivideot hyödyntävät monessa tapauksessa paperimaista 2D-grafiikkaa, mikä korostaa etäisyyksiä. Kirsikaksi kakussa nousevat taiteelliset Aku no Musume ja Aku no Meshitsukai, jotka muistuttavat paperianimaatiosatuja. Musiikin osalta pelin 21 kappaleesta löytyy reilusti vaihtelua, vaikka konelaulu lisääkin oman leimansa. Teokset liikkuvat elegantista on the rocks -duetosta aina punkahtavaan Matryoshkaan ja stressitöntä lomafiilistä edustavaan Tricolore Airlineen asti. Taustalta löytyykin jälleen monipuolisesti lauluntekijöitä, mukaan lukien vocaloidien parissa ahkerasti työskennelleet OSTER project ja 40mP sekä synkkiin tarinoihin mieltynyt mothy (joka tunnetaan myös nimellä Aku no-P).
Lisäominaisuuksista esiin nousee etenkin videokatseluosion niconico-tyylinen kommentointimahdollisuus sekä Augmented Reality eli AR-toiminto. Pelin mukana tulee 15 korttia, joiden avulla haluamansa hahmot saa pelikonsolin näytön kautta ikään kuin todelliseen ympäristöön. Mukana on sekä poseerauskortteja että esiintymiskortteja, joista jälkimmäisiä käytettäessä hahmo tanssii musiikin soidessa. Lisämausteena peli hyödyntää puhetunnistusta. Esimerkiksi kappalevalikossa voi painaa y-napin pohjaan ja lausua haluamansa laulun nimen, jolloin valikko siirtyy oikealle kohdalle.
Hatsune Miku and Future Stars Project mirai on nendoroid-hahmoineen varsin hellyttävä musiikkipeli. Kerättäviä asuja ja muita lisukkeita löytyy runsaasti, ja kunhan asetukset saa muokattua itselleen sopiviksi, luo tarkanoloinen nappituntuma pelaajalle varmuutta. Toisaalta maailma ei kuitenkaan vetäise mukaansa aivan yhtä tehokkaasti kuin monipuolisemmalta tuntuvat kilpailijansa. Kenties juuri tästä syystä seuraavaan Miku Hatsune -peliin PS Vitalle on tulossa lisänä myös hetkiä, jolloin näyttöä on tarkoitus koskettaa. Project mirai ei petä vocaloid-musiikin faneja tai fyysisten nappien ystäviä, mutta muut luultavasti löytävät innostavampia hetkiä toisten rytmipelien parista.
Project miraille ei ole julkaisusuunnitelmia länsimaihin, joten nämä pienikokoiset esiintyjät jäävät toistaiseksi Japanin ihmeeksi.
Hatsune Mikulla on takanaan jo useita nimikkopelejä. Nintendo 3DS:lle Japanissa 8. maaliskuuta ilmestynyt Hatsune Miku and Future Stars Project mirai on kuitenkin ensimmäinen peli, jossa hahmot nähtiin pääasiallisesti nendoroid-muodossa. Nendoroid viittaa Good Smile Companyn isopäisiin menestysfiguureihin. Pelintekijöiden selitys asialle oli se, että tavanomaiset mittasuhteet omaava Miku näytti 3DS:n näytöllä liian pieneltä.
Project mirain visuaalinen ulosanti kerää pisteet kotiin. Grafiikka on renderöityjen hahmojen osalta nättiä, ja 3D-efekti toimii hyvin edukseen. Tämä johtuu etenkin siitä, että vocaloidien musiikkivideot hyödyntävät monessa tapauksessa paperimaista 2D-grafiikkaa, mikä korostaa etäisyyksiä. Kirsikaksi kakussa nousevat taiteelliset Aku no Musume ja Aku no Meshitsukai, jotka muistuttavat paperianimaatiosatuja. Musiikin osalta pelin 21 kappaleesta löytyy reilusti vaihtelua, vaikka konelaulu lisääkin oman leimansa. Teokset liikkuvat elegantista on the rocks -duetosta aina punkahtavaan Matryoshkaan ja stressitöntä lomafiilistä edustavaan Tricolore Airlineen asti. Taustalta löytyykin jälleen monipuolisesti lauluntekijöitä, mukaan lukien vocaloidien parissa ahkerasti työskennelleet OSTER project ja 40mP sekä synkkiin tarinoihin mieltynyt mothy (joka tunnetaan myös nimellä Aku no-P).
Hatsune Miku and Future Stars Project mirai on nendoroid-hahmoineen varsin hellyttävä musiikkipeli. Kerättäviä asuja ja muita lisukkeita löytyy runsaasti, ja kunhan asetukset saa muokattua itselleen sopiviksi, luo tarkanoloinen nappituntuma pelaajalle varmuutta. Toisaalta maailma ei kuitenkaan vetäise mukaansa aivan yhtä tehokkaasti kuin monipuolisemmalta tuntuvat kilpailijansa. Kenties juuri tästä syystä seuraavaan Miku Hatsune -peliin PS Vitalle on tulossa lisänä myös hetkiä, jolloin näyttöä on tarkoitus koskettaa. Project mirai ei petä vocaloid-musiikin faneja tai fyysisten nappien ystäviä, mutta muut luultavasti löytävät innostavampia hetkiä toisten rytmipelien parista.
