Dio - distraught overlord - Heaven's Call

Dio - distraught ovelordin ensimmäinen minialbumi Heaven's Call ilmestyi viime kuun lopulla. Miesten omien sanojen mukaan uusi minialbumi eroaa edellisistä maxisingleistä ja he myös sanoivat panostaneensa siihen enemmän. Onko minialbumi kahden ensimmäisen maxin veroinen vai pettymys, kuten kolmas?

Minialbumi alkaa kappaleella Lord's prayer, jonka musiikkivideo on minialbumin mukana tulevalla DVD:llä. Lord's Prayerin aloittaa mielenkiintoinen intro ja lopulta Mikarun hieman entistä kehittyneemmät huudot hyppäävät sekaan. Kertosäkeistöä ennen Mikarun nopeat huudot ja karjunnat dominoivat kappaletta, mutta itse kertosäkeistö on kappaleen muuhun tunnelmaan verrattuna sangen rauhallinen ja jopa kauniskin, ja Mikarun suhteellisen selvälle englannille on pakko antaa lisäpisteitä. Kappale loistaa erityisesti melodisemmissa osuuksissa ja rankemmissa osioissa nopeat rummut ja perusriffit pitävät kappaleen yksinkertaisen miellyttävänä. Onnistunut aloitus minialbumille.

Toinen kappale final call ei vakuuta Lord's Prayerin lailla. Yksinkertainen alku tylsistyttää sen toistuessa sangen monta kertaa ja kappaleen alkaessa odottaisi jotain vauhdikasta ja rankkaa, mutta kappale oudolla tavalla matelee eikä siitä saa oikein mitään irti. Keskivertoa alempi suoritus bändiltä. Kappale toistaa tylsiä kohtia aina loppuun asti. Allure peittoaa final callin mennen tullen ja on menevä ja hieman mystinen kappale. Mikaru ei keskity niin paljon karjumiseen kuin Lord's Prayer kappaleella, joten hänen upea äänensä pääsee paremmin oikeuksiinsa. Kertosäkeistö on hieman lallattavasta tyylistään huolimatta erittäin mieluinen ja tuo tasapainoa kappaleen tunnelmalle.

Neljäntenä raitana on Cupia Vol.1 -kokoelma-albumilla julkaistu PUPPET SHOW, joka vangitsee kuulijan huomion jo alusta saakka. Kappale edustaa taasen hieman rankempaa Dioa ja on ajoittain vauhdikas ja ajoittain taas mystinen Mikarun kuiskaavien lauluosuuksien kera. Useiden Diokappaleiden tavoin kertosäkeistö on paljon melodisempi, joka sopii näinkin rankalle kappaleella, sillä itseään toistavat huuto-osuudet saattavat kyllästyttää ja näin melodisuus tuo enemmän ulottuvuutta ja vaihtelua.

12gatsu no yoru ni yllättää täysin. Pystyykö Dio tekemään tämänkaltaisia kappaleita?! Kappale eroaa täysin Dion aikaisemmista töistä ja osoittaa jäsenten olevan oikeasti taidokkaita. Ensimmäistä kertaa kuulee Mikarun laulavan todellisella tunteella. Vaikka Dio onkin bändi, joka pääsee paremmin oikeuksiinsa esiintyessään ja keskittyy pääasiassa raskaaseen musiikkiin, pitäisi heidän joskus kokeilla rajojaan, sillä 12gatsu no yoru ni on erittäin taidokas luomus.

Heaven's Call tuo esille Dion monet ominaisuudet ja ulottuvuudet. Livebändinä paremmin toimiva Dio on saanut tuotua jotain uutta minialbumin myötä. Kokonaisuudessaan Heaven's Call eroaa aikaisempien maxisinkkujen tyylistä ja edustaa hieman kypsempää ja kehittyneempää Dioa. Englantia on myös tupattu sanoituksiin, kenties Euroopan-kiertuetta ajatellen. Suosittelisin juuri tätä julkaisua niin Dio-konkareille kuin Dio-neitseillekin. Vaikuttaa siltä, että bändi pystyy yhä parantamaan kappaleidensa laatua.