BLOOD - Gloria, Helsinki 26. elokuuta 2007

Sunnuntai-iltapäivänä sää ei suoranaisesti suosinut Glorian eteen kerääntyneitä jonottelijoita, mutta sateesta huolimatta klubin eteen oli saapunut kiitettävä määrä väkeä. Yleisön päästyä ovien sisäpuolella kuitenkin paljastui nopeasti, että Gloria oli korkeintaan puolitäynnä. Edellisiin BLOOD -keikkoihin verrattuna tällä kertaa kärsittiin siis yleisökadosta, mikä johtunee viimeaikaisesta japanilaisten yhtyeiden massaryntäyksestä maahamme. Uusien bändien huumassa vanhat suosikit uhkaavat jäädä unohduksiin, mutta uskollisista faneista koostuva yleisö kuitenkin piti meteliä yllä ahkerasti koko illan.

Etukäteen hieman jännitti, minkälaisen vastaanoton illan avaava Virgins O.R. Pigeons tulisi saamaan, sillä mielessä kävi, ettei BLOODin omistautunutta fanikantaa ehkä jaksaisi kreikkalainen (lue: Aasian ulkopuolelta tuleva) synkistely kiinnostaa.
Lämmittelybändi kuitenkin tanssitti Gloriaa ja sai yleisöstä irti yllättävän paljon ääntä ja nyrkintakomista; vastaanotto oli vähintäänkin lämmin. Hyvä musiikki ja esiintyminen sai mitä ilmeisimmin yleisön puolelleen, ja juuri yleisön takia meno oli hyvin menevää, sillä se jaksoi pysyä mukana loppuun asti, vaikka tapaus lienee monille ollut ennalta melko tuntematon.

Musiikillisesti Virgins O.R. Pigeons ei sinällään tarjonnut mitään uutta tai erityisen omaperäistä; musiikki oli perus ebm-jumputusta, mutta kuitenkin taidolla tehtyä, ja tanssittavaa sellasta. Meininki näytti uppoavan yleisöön, vaikkei sen ulkonäöstään päätellen aivan ensimmäiseksi kuvittelisi kuuluvan musiikin kohderyhmään. Yhtyeen visuaalisuus meni myös hyvin kaupaksi; etenkin kitaristin visual kei -vaikutteinen ulkomuoto sai ihmiset hysteerisiksi. Keikan loppuessa puolen tunnin soitannon jälkeen kuin seinään tuli olo, että kyseistä kokoonpanoa olisi mielellään kuunnellut pitempäänkin.

Virgins O.R. Pigeonsin jälkeen oli vuorossa pieni tauko, jonka aikana saimme todistaa hulvatonta huutokauppaa, kun myynnissä oli BLOODin jäsenten tekokynsiä nimmareilla varustettuna. Eurot saivat kyytiä kun ostaja huusi vokalisti Fu-kin kynnet itselleen reilulla seitsemälläkympillä, saaden kaiken kruunuksi itselleen miehen sormuksen.

Kreikkalaiset ja huutokauppa olivat saaneet yleisön jo sen verran lämpimiksi, että huuto oli korviahuumaavaa kun illan odotettu pääakti vihdoin ja viimein astui lavalle.
Jo uudistuneesta pvc:stä ja kuiturastoista koostuvan ulkomuotonsa perusteella saattoi havaita, kuinka BLOOD on pyrkimässä etäämmäksi visual kei -leimastaan, kohti sellaista gootti-imagoa, jota se ainakin itse sanoo edustavansa.

Allekirjoittaneen mielestä BLOODin ongelmana on aina ollut, että yhtye tekee keskinkertaista musiikkia, ja koska edellisissä levytyksissä huomattavaa kehitystä ei ole tapahtunut, jäi viimeisin julkaisu LES FLEURS DU MAL ennen konserttia esikuuntelua paitsi. Täten yhtyeen koneistettu äänimaailma koitui suureksi yllätykseksi, ja positiiviseksi sellaiseksi.

Uusimman levyn kappaleiden oheella entistä elektronisempi ilmaisu kuului myös vanhemmassa tuotannossa, sillä miltein kaikki soitetut vanhat laulut olivat remixejä edellisten albumejen helmistä. Tasapaksusta settilistasta ei ollut tietoakaan, vaan remixejen myötä ilta koostui toimivista, mukaansatempaavista ja jykevistä kappaleista. Muun muassa Oboro oli saanut huomattavasti aiempaa enemmän jytyä ja BLOOD -slowari oli täynnä konesointuja. Lisäksi yleisöä hemmoteltiin myös Rise: Blood Hunter -elokuvan soundtrackilta tutulla D.T.H.M -kappaleella. Soitanto oli taustojensa ansiosta aiempaa mahtipontisempaa, ja kappaleiden aikaisempi latteus loisti poissaolollaan.

Toinen myöteinen uusi muutos musiikillisesti oli vokalistin entistä vakaampi ääni. Fu-ki oli muutoinkin esityksen valopilkku, saaden yleisön mukaansa energisellä heilumisellaan, kitaristi Kiwamun ja basisti Kaeden jäädessä hieman taka-alalle. Ahkera kiertäminen oli tuottanut tulosta, ja vihdoinkin bändin kohdalla oli aistittavissa selvää kehitystä.

Tekniset viat ovat BLOODin keikoilla pikemminkin olleet sääntö kuin poikkeus, vaan tällä kertaa suuremmilta kommelluksilta vältyttiin. Jopa yläkertaan (ainakin omalle paikalleni) saundit välittyivät hyvin. Kaikki tämä osoitti yhtyeen olevan entistä varmempi ja ammattitaitoisempi esiintyjä.

Keikka oli tunnelmaltaan kaikinpuolin hilpeä. Yhtyeelle tunnusomainen, aiemmin hiukan häiritsevä ylidramaattisuus ei tällä kertaa ollut yhtä silmiinpistävää. Fu-ki huvitti yleisöä välispiikissään suomalaisen folkmetallin tuntemuksellaan ja yllätti konsertin loppupuolella hyppäämällä lavalta alas yleisön sekaan monta kertaa.

Illan päätösnumerona nähtiin Virgins O.R. Pigeonsin ja BLOODin yhteistuumin soitettu kappale, joka aiheutti yleisön keskuudessa suurta hurmosta, minkä jälkeen yhtyeet siirtyivät jakelemaan nimikirjoituksiaan.
Pääesiintyjän nimmarinjakotilaisuus aiheutti kuitenkin monelle fanille pettymyksen, sillä se edellytti levynostopakkoa, johon kaikilla ei suinkaan ollut varaa. Onneksi Virgins O.R. Pigeons jakoi nimikirjoituksiaan ilmaiseksi, joten kukaan ei joutunut poistumaan paikalta tyhjin käsin.

Oli hieman sääli, ettei yhtyeille riittänyt enempää yleisöä, mutta tämä ei heitä näyttänyt haittaavan, vaan molemmat bändit pistivät selvästi parastaan.
Illan tarjontaa ajatellen BLOODin syyskuun puolessa välissä julkaistava DEAD-HEARTED -albumi vaikuttaa vähintäänkin mielenkiintoiselta.
Yhteenvetona voikin sanoa, että molempien yhtyeiden esiintymiset olivat positiivisia yllätyksiä, yleisö pysyi koko ajan hyvin mukana ja ilta oli varmasti monien mielestä hintansa väärti.
Seuraavaa kertaa odotellen!

---

Kuvista kiitos valokuvaajallemme Heikki Mitikalle.