Haastattelussa Hopeanuoli-musikaalin tähti Naoya Gomoto

1980-luvun alkupuolella mangataiteilija Yoshihiro Takahashi sai ajatuksen kertoa jännittävän tarinan koirahahmojen avulla. Noina aikoina manga-alalla ei vielä oltu nähty koiranpentua päähahmona. Omalaatuisen asetelman ja huimien taisteluiden ansiosta Hopeanuoli (Ginga: Nagareboshi Gin) keräsi nopeasti ympärilleen suosiota, joka ilmenee yhä tänäkin päivänä. Vuosina 2019-2020, yli 35 vuotta sarjan luomisen jälkeen, Hopeanuolesta tehtiin Japanissa kaksiosainen musikaaliadaptaatio, jonka näyttelijäkaartissa nähtiin muun muassa Hiroki Sana ja Naoya Gomoto. Teosta esitettiin ensin teattereissa, minkä jälkeen siitä julkaistiin videotaltiointi.

Tarinan keskiössä on nuori akita inu nimeltä Hopeanuoli (Gin). Hopeanuoli elää metsästyskoirana alueella, jota terrorisoi erityisen raivokas karhu Akakabuto. Karhun jäljiltä useita paikallisia koiria on kuollut ja haavoittunut. Villinä elävä koiralauma, joka kutsuu itseään Ou-armeijaksi, on kehitellyt suunnitelman karhun päihittämiseksi. Sen toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää joukkoja, ja niinpä Ou-armeijan ensimmäinen askel on matkata Japanin muille alueille ja suostutella taitavia koiria auttamaan asiassa. Hopeanuoli liittyy armeijaan ja päätyy osaksi yksikköä, jota johtaa tanskandoggi Ben. Nuorena koirana Hopeanuolella on vielä paljon opittavaa elämän realiteeteista, mutta seikkailun edetessä Ben alkaa ymmärtää Hopeanuolen todellisen potentiaalin.

Nykyään moni Japanissa tehty elokuva ja anime ilmestyy kansainvälisesti, mutta japanilaisia musikaaleja ja näytelmiä sen sijaan ei länsimaissa nähdä kovinkaan usein. Niinpä fanit olivat iloisesti yllättyneitä kuullessaan Hopeanuoli-musikaalin ilmestyvän Euroopassa ja vieläpä suomenkielisin tekstityksin. Sarjan vahvin ulkomainen fanikanta on nimenomaan Pohjoismaissa, jossa monet 90-luvun lapset varttuivat Hopeanuoli-animejaksojen parissa. Kun Suomessa kuultiin julkaisusuunnitelmista, fanit ilmaisivat kiinnostusta nähdä musikaali myös elokuvateattereissa, ja Future Film toteutti toiveen. Ensimmäinen osa, Hopeanuoli-musikaali: Ystävyyden siteet (Kizuna hen), sai ensi-iltansa valkokankailla elokuussa ja se pyöri ohjelmistossa useiden viikkojen ajan. Toinen osa, Hopeanuoli-musikaali: Linnakkeen taistelu (Gajo kessen hen), seuraa vuonna 2023. Tällä välin ensimmäisen osan on määrä ilmestyä fyysisenä julkaisuna ja striimimuodossa joulukuussa.

Halusimme tutustua musikaaliin ja sen näyttelijöihin tarkemmin, joten haastattelimme Naoya Gomotoa. Gomoto esitti Beniä, määrätietoista johtajaa joka välittää laumastaan. Haastattelussa hän muisteli muun muassa, mitä aluksi ajatteli musikaalista, sekä kertoi näyttäviin lavasteisiin liittyneistä fyysisistä haasteista.

Kertoisitko aluksi, miten sinusta tuli näytelmä- ja musikaalinäyttelijä? Oliko tämä työ jotain, mistä olit erityisesti haaveillut ja pitänyt päämääränäsi?

Naoya Gomoto: 10-vuotiaana näin elokuvan, joka innoitti minut ryhtymään teatterinäyttelijäksi. 13 vuoden iässä liityin teatteriyhtiöön. Olin katsomassa näytöstä, jossa teatterin vanhemmat näyttelijät esiintyivät, ja se sai minut hinkumaan lavalle esiintymään. Aistin suurta voimaa tuosta näytöksestä, jonka toteuttamiseen oli varmasti osallistunut iso joukko ihmisiä.

Oliko Hopeanuoli-sarja sinulle tuttu jo ennen tämän musikaaliroolin saamista?

Naoya Gomoto: En tiennyt siitä paljoakaan. Muistan kaverini luona nähneeni yhden sarjakuvan. Olin vaikuttunut kohtauksista, joissa koirat puhuivat toisilleen kuin ihmiset ikään, ja kuinka rohkeasti ne nousivat vastustamaan karhua.

Millaisia ajatuksia sinulla oli, kun ensimmäistä kertaa kuulit, että Hopeanuoli-sarjasta tehtäisiin musikaaliadaptaatio? Mietitkö, olisivatko jotkin tämän eläimistä kertovan tarinan osuudet vaikeita muuntaa piirrostaiteesta teatteriesitykseksi?

Naoya Gomoto: Olin että "oletteko tosissanne?" Mutta samalla pidin ajatusta myös hyvin kiehtovana. Olin aiemmin nähnyt esityksiä, joissa päähahmoina oli kissoja ja pingviinejä, joten tuumailin itsekseni, että ehkä tämä ei olekaan hullumpi ajatus. Mutta en ikinä osannut odottaa, että itse esittäisin eläinhahmoa. (nauraa)

Musikaalin esittämisestä ja kuvaamisesta on vierähtänyt jo muutama vuosi: ensimmäinen osa taltioitiin alun perin vuonna 2019 ja toinen osa 2020. Millaisia muistoja mieleesi on jäänyt ajasta, jolloin työskentelit tämän musikaalin parissa?

Naoya Gomoto: Lavasteiden välinen korkeusero oli minulle haastava asia. Korkeammalle puolelle rakennetun lavasteen päällä esiintyminen oli jo itsessään fyysisesti vaativaa. Se aiheutti painetta alaselkään ja jalkoihin. Ja tämän lavasteen päällä minun oli jopa käveltävä neljällä jalalla. Se oli paljon vaikeampaa kuin mitä olin ensi alkuun kuvitellut.

Olet esiintynyt monissa suosituissa näytelmissä. Poikkesiko Hopeanuoli-roolisi mielestäsi jollakin tapaa muista rooleistasi? Jos kyllä, niin miten?

Naoya Gomoto: Näyttelijänä en nähnyt paljoakaan eroa, sillä olin useaan otteeseen esittänyt hahmoja, jotka olivat samankaltaisessa asemassa kuin Ben. Mutta Benin johtajuutta ja sisäistä voimaa oli aika vaikeaa ilmaista.

Tähän mennessä montaakaan japanilaista musikaalia ei ole tuotu länsimaisille markkinoille, mutta yleisö vaikuttaa innostuneen tästä julkaisusta. Esimerkiksi Suomessa Hopeanuoli-fanien vahvan reaktion ansiosta musikaalia päätettiin esittää loppuvuodelle suunnitellun videojulkaisun lisäksi myös elokuvateattereissa. Millaisia ajatuksia tällainen kiinnostus sinussa herättää?

Naoya Gomoto: Olen sydämeni pohjasta kiitollinen, ja japanilaisena olen ylpeä asiasta. Olisi mahtavaa, jos voisimme käydä maassanne ja esiintyä edessänne. Mutta on rohkaisevaa nähdä, että japanilainen näytelmä saa ulkomailla hyvän vastaanoton. Toivottavasti pääsen jonakin päivänä oikeasti kohtaamaan teidät!

Kertoisitko hieman viimeaikaisista projekteistasi? Millaisissa teoksissa olet lähiaikoina ollut mukana?

Naoya Gomoto: Esiinnyn yhä teatterissa ja tunnen edelleen voimakasta paloa sitä kohtaan. Viime vuosina minulla on ollut aiempaa enemmän mahdollisuuksia musikaalirooleihin. Haastoin itseni jopa kokeilemaan räppiä. Aluksi epäröin räppäämistä, mutta olen tyytyväinen että ryhdyin siihen. Olen yli 40-vuotias, mutta elän elämäni antoisinta aikaa: nyt uskon voivani ottaa minkä tahansa haasteen vastaan niin kauan kuin olen elossa!

Mitä haluaisit näin lopuksi sanoa ulkomaisille faneille, jotka odottavat Hopeanuoli-musikaalin näkemistä?

Naoya Gomoto: Ensinnäkin oli suuri kunnia olla mukana niin mahtavassa esityksessä. Olisin innoissani, jos tämä show saisi teidät ajattelemaan: "Näinkin palavahenkinen esitys on mahdollista tehdä! Haluan nähdä japanilaisia näytöksiä livenä!" Pitäkää hauskaa seuratessanne tarinaa palavasydämisistä miehistä! Odotan innolla kohtaavani teidät tulevaisuudessa jossakin paikassa.

JaME kiittää Naoya Gomotoa ja Nelke Planningia tästä haastattelusta.