Arashi - My Girl

Vuoden 2009 lopussa julkaistu My Girl on monille tuttu samannimisestä draamasta. Parasta tällä singlellä ei kuitenkaan ole nimikkokappale, vaan voiton vie ehdottomasti B-puoli.

My Girlissä ja sen suosiossa voi huomata saman efektin kuin esimerkiksi kappaleissa Wish, Truth, Happiness ja Love So Sweet: yksinään ne eivät olisi juuri mitään, eivät millään lailla erottuisi massasta, mutta soidessaan ahkerasti eri draamoissa niistä oppii väkisinkin pitämään, vaikka kyseiset kappaleet tosiaan eivät edes olisi mitenkään erityisen hyviä. Kuulostaako tutulta? My Girl on suloinen, nätti ja niin ennalta-arvattava, ettei musiikki tästä voi mennä enemmän perus-purkkapopiksi. On melkein sääli, että tällaiset imelät ja massaan hukkuvat luritukset ovat usein tunnetuimpia kappaleita niitä tehtailevilta artisteilta – monesti juurikin tunnusmusiikki-tittelinsä vuoksi. Kuitenkin, kuten niin moni periaatteessa mitäänsanomaton pop-kappale, myös My Girl on kaikessa mielikuvituksen puutteessaan ihan hyvä, ei sitä huonoksi voi mitenkään haukkua.

Taso nousee kakkosraidan mukana kuin kohtisuoraa ylöspäin syöksyvä optiokäyrä. Tokei Jikake no Umbrella on huomattavasti My Girliä voimakkaampi, energisempi ja kaikin tavoin kiinnostavampi. Arashin mittapuulla jopa synkkää melodiaa siivittää pontta tuova, hakkaava taustabiitti, eikä ensimmäisellä kerralla naurettavalta kuulostanut tango-sävel kappaleen alussa ole enää ollenkaan huvittava. Tokei Jikake no Umbrella on ehdottomasti yksi Arashin parhaista: tällaisia tarvitaan lisää!

Super Fresh sen sijaan kirvoitti ensimmäisellä kuuntelukerralla lähinnä pohdintoja siitä, miten näin huonon ja lattean musiikin tekeminen on edes mahdollista. Jo seuraavat pari kertaa kuitenkin todistivat ensivaikutelman vääräksi, ja nopeasti huomasin, että kuuntelenkin kappaletta ihan mielelläni. Sanat – englantia ja japania iloisesti sekaisin – kuulostavat hauskoilta ja mukana laulaminen käy mukavasti haasteesta. Paikoin nopeat, matalat vokaalit eivät ole ihan perinteistä Arashia, ja siitä huolimatta että kappale onkin jokseenkin meloditon, se jää helposti soimaan päähän. Vaikkakin hieman omituinen, Super Fresh aiheutti lähes saman tasoista addiktiota kuin Tokei Jikake no Umbrella ja nousi kepeästi My Girlin yli.

Lopussa seuraa perinteisesti karaoke-versiot kaikista kolmesta raidasta. My Girlin tapauksessa karaoke luistaa varmasti ongelmitta hieman kokemattomammaltakin laulajalta, mutta Tokei Jikake no Umbrella ja Super Fresh antavat kumpikin haastetta, hyvin eri tavoilla kylläkin.

My Girl tarjoaa kuunneltavaa Arashin koko fanikannalle. Vaihtelua on niin kappaleiden tunnelmassa, temmossa, voimakkuudessa, tyylissä kuin sävellajissakin, ja voi vain ihmetellä, miten tämä poppoo kykenee laadusta tinkimättä tuomaan katu-uskottavat vokaalit sekä siirappia ja hattaraa tihkuviin balladeihin että rankempiin ja synkempiin kappaleihinkin.