NEWS - Sakura Girl

Sopivasti kirsikkapuiden kukinta-aikaan julkaistu Sakura Girl edustaa NEWS’lle tyypillistä musiikkityyliä niin voimakkaasti, että single tuntuu melkein parodioivan itseään. Se ei tarjoa yllätyksiä, mutta tarvitseeko jokaisella julkaisulla kuuntelijoita hämmästyttääkään. Edeltäjänsä Koi no Abon Sakura Girl pesee mennen tullen ja tämä näkökulma hieman nostaakin sinkun pisteitä.

Levyn aloittava nimikkokappale on iloinen rallatus yksitoikkoisella taustajumputuksella, ennalta arvattavilla säkeistöillä ja mitäänsanomattomilla lyriikoilla. Näistä kliseisistä ja tuhat kertaa aikaisemmin kuulluista elementeistä huolimatta Sakura Girl ei jostain syystä kuitenkaan aiheuta päänsärkyä. Se ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi yksitoikkoinen, ennustettava ja tylsä ollakseen huono, ja vaikka en oikein keksi siitä mitään hyvääkään sanottavaa, kuuntelen sitä melkein mielelläni. Johnny’s-bändeiltä löytyy huomattavissa määrin toisiinsa sekoittuvia sieluttomia lurituksia, joita harvoin kestää kuunnella, mutta jokin Sakura Girl’ssä estää kappaletta vajoamasta niiden tasolle. Ehkäpä matalalla äänellä lauletut säkeistöt, joissa on ripaus katu-uskottavuutta? Se fakta, että NEWS koostuu ihan oikeasti kyvykkäistä laulajista? En osaa paikallistaa ”sitä jotakin” Sakura Girl’stä, mutta tylsyydestään huolimatta se ei ole totaalinen floppi.

Kakkosraita pelastaa singlen parhaalla mahdollisella tavalla. Anata ga tonari ni iru dake de on samaa maata kuin 5 vuoden takainen Yume no kazu dake ai ga umareru (johon tämän kappaleen välittömästi assosioin): hidas, emotionaalinen, kaunis - mutta ei surullinen - balladi. Jos kappale kykenee aiheuttamaan kylmiä väreitä ja tipan linssiin, sen on pakko olla hyvä. Todella hyvä tässä tapauksessa. Yksi iso miinus kuuntelunautintoa epämukavoittamassa on raidan pituus – tai siis lyhyys. Tällaisen kappaleen pitäisi ehdottomasti olla vähintään neljän minuutin mittainen! Fiilistelyt jäävät pahasti kesken. Jos Sakura Girl’ssä poikien lauluäänet ja -taidot toimivat lähinnä pelastavana tekijänä, Anata ga tonari ni iru dake de:ssa niiden monipuolisuus ja kaikkeen kykenevyys korostuu; erityisesti Tegoshin kuulaat ja Yamapin pehmeät lauluosuudet ansaitsevat kiitosta. Totean myös, että Massu, jonka äänestä en niinkään perusta, todella osaa hommansa. Lisäksi herkän rohkaisevat lyriikat sopivat melodiaan täydellisesti ja tekevät kappaleesta, jos mahdollista, vieläkin tunteikkaamman.
Vaikka pidän valtavasti NEWS’n iloisista ja kepeistä biiseistä (joita poppoon tuotanto pääosin onkin), on aina ilahduttavaa huomata miten vakavastiotettavaan ja kauniiseen musiikkiin nämä pojat tarvitessa kykenevät.

Love Melodies’n alku kuulostaa paljolti saman tyyliseltä kuin Sakura Girl. Latteasta kertosäkeestä huolimatta se on kuitenkin huomattavasti ykkösraitaa mielenkiintoisempi. Kovin omaperäiseksi ei sitä voi haukkua, mutta säkeistöt kuulostavat hyvältä ja lauluun hukkuu helposti. Love Melodies’n tunnelmakaan ei ole turhan hilpeä, vaan juuri sopivan leppoisa. Kolmosraita on siis ensimmäistä parempi, mutta ei yksittäisenä kappaleena erotu huomattavissa määrin edukseen NEWS’n tuotannossa.

Sakura Girl’n acapella-versio tavallaan alkaa samasta kohtaa, johon originaaliversio päättyi. ”Sakura-ra-ra…” Jostain syystä pidän siitä enemmän kuin ykkösraidasta. Vaikka olisi vaikea kuvitella, että vastaava pirteä, nopea kappale mitenkään toimisi acapellana, niin kyllä toimii ja erittäin hyvin kaiken lisäksi. Vajaa kahta minuuttia enempää kuunneltavaa Sakura Girl (acapella) ei tarjoa, mutta sekin vähä on oikein miellyttävää.

Kun ottaa huomioon että NEWSin tarkoitus tuskin on esittää ennenkuulumattomia, tuskaisen tunteikkaita ja monitasoisia mestariteoksia, vaan kepeää tanssi- ja fiilistelymusiikkia, on Sakura Girl’n sijoitus Oriconi-listojen kärkeen oikeastaan ymmärrettävää. Moni on tuntunut pitävän singlestä, ja huolimatta nihkeästä asenteestani nimikkoraitaa kohtaan voin kyllä käsittää miksi. Tiivistettynä siis: NEWS pystyy parempaan, mutta huonompaakin on nähty.