Lubis Cadir - [S]Trip Animal

Lubis Cadir'aa voisi sanoa parin nyt pinnalla olevan artistin ponnahduslaudaksi. 12012:n Miyawaki Wataru, joka esiintyi tuolloin nimellä Kyouya, ja Suga Yuusuke olivat tästä yhtyeestä tuttuja kasvoja liittyessään 12012:iin.
Tämä viisi raitaa sisältävä minialbumi [S]Trip Animal tuli myyntiin 30. tammikuuta 2002.

Albumin nimikkoraita Strip Animal on ehkä turhan voimakas ja kaoottinen alkusysäys levylle. Alku kuulostaa oikeastaan hyvinkin mukaansatempaavalta - jos ylipäätään pitää raskaasta musiikista - mutta siihen se mukaansatempaavuus sitten aika pitkälti jääkin. Kappaleeseen on vaikea päästä sisälle, etenkin kun hieman sekasortoisten säkeiden jälkeen kertosäekään ei ole varsinaisesti melodisuuden huippu. Joissain kohdissa hauskan kuuloiset vokaalit kuitenkin jonkin verran parantavat kokonaisuutta.

Nucleas onkin sitten huomattava heitto parempaan suuntaan. Se on hillitympi ja helpommin sisäistettävä kuin ensimmäinen raita, tosin Kyouyan laulua ei voi ainakaan liian eläytyväiseksi kuvailla. Tasapaksusta laulusta ja jokseenkin laimeasta kertosäkeestä huolimatta Nucleas on tietyllä tavalla 'hauska' ja monipuolinenkin kappale.

Seuraava raita, Kaigan, edustaa Lubis Cadir'an tuotannon rauhallisempaa päätä. Kaigan tekee oikeutta Kyouyan pehmeälle äänelle ja myös kitarat kuulostavat hyviltä. Poissa ovat hakkaavat rummut ja tilalle on tullut paremmin toteutettuja laulu-osuuksia.
Under Skullin terävät kitarat ja hieman muunnellut vokaalit luovat kokonaisuudesta varsin särmikkään, mutta ei liian sekavan. Kappale seuraa suunnilleen samaa linjaa kuin Strip Animal, vain rytmikkäämpänä ja vauhdikkaampana. Myös joitain yhtäläisyyksiä Nucleasin kanssa voi löytää.

Viides raita Season alkaa albumin kokonaiskuvaan nähden yllättävästi, mutta pian tuutulaulumainen pimputus muuttuu melodisiksi kitaroiksi, joita kuullaan tasaisesti koko laulun ajan. Season on helppoa kuunneltavaa, ja loppupuolella kuultava laulusoolo keventää kappaletta entisestään. Kaiken kaikkiaan kaunis lopetus albumille.

[S]Trip Animal on ehjä ja tasapainoinen kokonaisuus. Kappaleet ovat keskenään hyvinkin erilaisia ja jopa toimivaan järjestykseen aseteltuja. Niiden vähäisyyttä ei itse asiassa huomaakaan; suurin osa kappaleista kestää yli viisi minuuttia, mikä on tietysti vain plussaa - etenkin kun niissä todella riittää kuunneltavaa.