Hizaki - Dance with grace

HIZAKI tunnetaan lahjakkaana ja visuaalisena kitaristina. Ansiolistassa oli jo osuus useammassa mainetta keränneessä bändissä, siispä melkoisen luonnollisesti ilmaantui sopiva hetki tuottaa muutama levy sitä täysin omaa näkemystä. Usein sooloon tarvitaan kuitenkin myös lauluääni ja tällä minialbumilla asia on ratkaistu valitsemalla jokaiselle kappaleelle oma laulajansa. Näin menetellen on lopputuloksella riski jäädä epätasaiseksi, eikä Dance with grace onnistu tuota rosoisuutta täysin hiomaan. Artistilla on valta, laulut ovat mukavan kokeilevan oloisia, mutta kuuntelijan elämys saattaa mahdollisesti hieman takkuilla henkilökohtaisten mieltymysten mukaan.
CD:n vihkonen esittelee muusikot kuvien kera. Rummuista löytyy kaksi vierasta: Mikage (Babylon) soittaa ensimmäisellä raidalla ja KAI (Sherock) lopuilla.


Mizerable aloittaa levyn ja tuntuu toimivan hyvin levyn edustuskappaleena, ollen kaunis ja klassisen arvokas. SEIJI (Brain Hacker) laulaa laulun suurella tunteella. Ylelliseen tunnelmaan lisätään heleää ja tutun vauhdikasta kitaraa.

if...curfew on toinen oikein kaunis kappale. Se kulkee samoilla raiteilla, tosin ollen hieman melankolisemman oloinen. Yoshin (Refiena) laulama raita yhdistelee toimivaan tyyliin melodista kitaraa, dramaattisen oloista laulua ja tyylikästä rockia, herkän viehättävällä tavalla.

sister's sex on CD:n erikoinen kohta. Lieneekö taustalla länsimaiset tottumukseni, mutta ainakin omaan korvaani se vain yksinkertaisesti jumittaa. Paikoin erityisen raskas soundi ja Maayan (999) metallityylinen laulu erottavat sen toisista selvästi. Nopeita kitaroita sentään kuulemme pitkin levyä: siinä suhteessa laulun perusta ei ole valtavan erilainen. Voisi todeta, että kuka tahansa melodisesta death-metallista pitävä voi mitä luultavammin kuunnella tätä kappaletta hyvillä mielin. sister's sexiin verrattuna muut raidat saattavat kuitenkin samalla istumalla tuntua liian laimeilta tai päinvastoin. Loput kappaleet ovat huolella laulettuja, siinä missä tässä asiaa katsotaan erilaisesta näkökulmasta. Itse pidän molemmista tyyleistä, levyn kaikista lauluista, mutta tarkoittaako se, että tahdon kuunnella niitä putkeen? Luulin löytäväni tälläisiä sattumia vain omista, erikoisempia hetkiä varten luoduista soittolistoistani.

Eternal Prayer, laulajana MASAKI (Sulfuric Acid), jatkaa jälleen sillä tutummalla visual rockilla. Siistiä, melodista, ilmavan kaunista - ei missään tapauksessa ulkoisesti liian hurjan kuuloista menoa. Se on silti hieman perus-rockimpi ja eloisampi kuin kaksi ensimmäistä kappaletta, sijoittuen jonnekin niiden ja sister's sexin välimaastoon.


Erilaisia metallivivahteita ja taidokasta kitaraa arvostavalle HIZAKIn Dance with grace ei ole pettymys. Metallia arvostavassa Suomessa soitettunahan se saattaisi pian kerätä uusia kuuntelijoita. Raskaammalta pukudraamalta kuulostavan CD:n kokonaisuus kuitenkin omasta mielestäni osittain särkyy kolmannen kappaleen kohdalla. Siispä päädyn suosittelemaan levyä varauksella; mikäli laulajien vaihtelu ei tunnu liian häiritsevältä esteeltä.