Wysen raskaampia kappaleita minialbumillisen verran.
Minialbumi kerää Wysen raskaampaa puolta yhdelle CD:lle. Huolella valikoidut 6 vanhaa laulua ja vieläpä yksi uusi luovat mielenkiintoisen kokoelman.
Vihkonen on punamustaväritteinen ja aikuismaiset kuvat ikuistavat Wysen syömässä ja juomassa hämärässä baarissa. 5 lauluista on Takuma Makitan väsäämää, mutta joukkoon mahtuu myös 2 Masayuki Moriyamalta.
CD
Kaunis, mutta vauhdikas Feeling kuullaan ensimmäisenä. Upeat vokaalit ja kertosäe esittelevät Wysen tyylin selkeällä tavalla. Ansaitusti yksi rakastetuimmista kappaleista.
Honey lip oli CD:n ennenjulkaisematon laulu. Kesti monta kuuntelua ennen kuin se upposi, mutta sitten kun se tapahtui, Honey lip iskikin ja kovaa. Korviini laulu oli todella erikoinen ja kokeileva, vähemmän selkeän melodinen mitä bändiltä on yleensä totuttu kuulemaan. Se on jotain mitä soitetaan lujaa, repeat-nappula pohjassa. Uskomattoman hyvä laulu. Erikoinen lisä levylle, kunhan sen mieltää tämän bändin tuotokseksi (ja vieläpä Takuman kirjoittamaksi!).
A≦nd Crash!! on yksi vanhoista suosikeistani. Nyt kun ajattelee, on siinäkin toistoa hieman Honey lipin tapaan, mutta laulu on silti perinteisempi. Kitarasoolo on kerrassaan upea. Hei, tällä CD:llähän riittää räiskettä! Yleensä Wysen on mieltänyt kevyemmäksi, mutta kun vauhdikkaat biisit pistetään peräjälkeen, on syntyvä mielikuvakin erilainen.
Ja paremmaksi vain muuttuu! My name is Japanese Breaker on yksi Wysen raskaimmista ja toistavimmista lauluista. Masayuki Moriyaman laulunkirjoitustyyli on uhkarohkean omintakeinen ja helposti rakastettava. Kaikessa rehellisyydessä täytyy todeta, että se todella tuo sellaista tarvittavaa lisämakua bändin musiikkiin. Erittäin särmikäs kappale!
Scribble of child on paluu perinteiseen. Melodikas laulu on viehättävää kevyehköä rockia... Varmaankin levyn rauhallisin raita. Siinä mielessä se katkaisee putkea hieman.
Toinen Masayukin sanoittama ja säveltämä kappale on Plastic Monkey. Hienoa, että nämä kappaleet elävät tällä kokoelmalla. My name is Japanese Breakerista eroten on Plastic Monkey sävytetty erikoisemmilla melodioilla ja osuuksilla. Kaikenkaikkiaan todella mielenkiintoinen ja erityinen kappale.
Miss txxx on miellyttävän raskaalla pohjalla etenevä biisi. Kappale kutkuttelee hitaasti ja jostain syystä (?) se on sangen elämäniloisen oloinen. Jäämme oikein hyvälle mielelle.
DVD
Videona löytyy jäsenten kommenttien ohella livepätkä uudesta kappaleesta Honey lip sekä lyhyt dokumenttiosio.
Honey lip on oiva valinta livetaltioinniksi, sillä vanhemman tyyliseltä rockilta kuulostava laulu on hyvin energinen. Se kieltämättä nauttii videokuvassa myös Takuman osuvasta tyylivalinnasta, hän näyttää sangen perinteiseltä rokkarilta jonkun ajan takaa... tai sellainen huvittava ajatus minua ainakin härnäsi. Wyse yleensäkin on hyvin huumorintajuinen bändi omalla tavallaan, hieman vastaanottajan näkökulmasta riippuen.
Kyseinen keikkapätkä on kuitenkin kuvattu pienessä paikassa ja kamera tuntuu yltävän toiminnan ytimeen, eli tunnelma on kiitettävän intiimi. Wysen esiintymisistä on vaikea löytää huonoja puolia, mutta siitä huolimatta tämä live saa erityisen ison plussan. Wyse on energisimmillään ja video on kerrassaan nautittava. Se edustaa jäseniä hienosti omina persoonallisuuksinaan ja kaikki näyttää sujuvalta. Pieni häiritsevä seikka on se, ettei rumpali vilahda kuin äärimmäisen pikaisesti. Sammy ei ole virallinen jäsen, mutta mielestäni täysipainoiseen taltiointiin kuuluu myös rumpali, edes jossakin määrin.
On sääli, että vain yksi kappale julkaistiin, tätä mielenkiintoista konserttia olisi katsellut pidempäänkin. Varsinkin kun se tahallaan hieman kiusoittelee - kuulemme lopputahdit edellisestä biisistä (My name is Japanese Breaker) ja lopuksi alkua seuraavasta (A≦nd Crash!!). Vähemmästäkin jää kerjäämään lisää.
Documentary 2004.03.27 ei tyydytä tätä janoa, ei ollenkaan. Lyhyt, noin viisi ja puoliminuuttinen dokumentti näyttää tavanomaista extraa: Wysea yleisön edessä, backstagella, lavalla valmistautumassa... Ei mitään mielenkiintoista, tärkeästä kokemuksesta nyt puhumattakaan. Maailma on nähnyt monia mielenkiintoisempia backstage-filmejä. Onneksi itse kappale edustaa kunnioitettavaa sisältöä, mutta kokonaisuudessaan DVD tuntuu aivan liian lyhyeltä, kuin ennakkosilmäykseltä jostain suuresta kokonaisuudesta.
7-Wine Disc- on hyvä sekoitus erilaisia vauhdikkaampia raitoja Wysen melodisuutta täysin unohtamatta. Se on erittäin suositeltava katsaus kenelle tahansa, kunhan muistaa sen edustavan sitä raskaampaa puolta. CD:n uuteen lauluun Honey lipiin voi myös olla syytä suhtautua pienellä varauksella.
