Haastattelussa ACID

ACIDin haastattelu (9/23/2005)

Matkustimme bussilla Shibuyasta Seagayan Shimobaan, J-ROCK officen kolmikerroksiseen rakennukseen. Nousimme kapeat portaat ja etenimme managerin kanssa vastaanottohuoneeseen. Pian ACIDin jäsenet saapuivat ja haastattelu saattoi alkaa.

Esittelisittekö itsenne ulkomaisille faneillenne?
Kim: Olen Kim, ACIDin kitaristi.
Sei-ichiro: Olen Sei-ichiro, rumpali.
Junpei: Olen Junpei, vokalisti.
Yu-ta: Olen Yu-ta, basisti.
Daisuke: Olen Daisuke, ACIDin kitaristi.
Masamitsu: Olen Masamitsu, kitaristi.

Millainen musiikillinen tausta teillä on? Esimerkiksi: mitkä olivat syyt instrumenttinne soittamisen aloittamiseen, vaikuttivatko suosikkimuusikkonne teihin ja miksi liityitte ACIDiin?
Yu-ta: Ei kai sinua haittaa että täällä on niin paljon miehiä? (nauraa) Asuin lähellä HIDEKIn kotikaupunkia ja olin häntä kaksi vuotta nuorempi. Siam Shaden jäsenet, bändi mihin HIDEKI kuului, olivat kaksi vuosiluokkaa ylempänä minua junior high schoolissa.

Siis Natchin ja Daita?
Yu-ta: Nimenomaan! (nauraa) He olivat kolmannella luokalla kun minä aloitin koulussa. Natchinin olen tuntenut jo pidempään, sillä olimme samassa jalkapallojoukkueessa elementary high schoolissa. Tuolloin oli menossa melkoinen bändi-innostus bändeistä kuten BOOWY ja BUCK-TICK ja soitin bändissä junior high schoolin toiselta luokalta lähtien. Tapasin HIDEKIn HOT WAVE:ssa, mikä oli bändikilpailu high schoolin opiskelijoille. Olin silloin ensimmäisellä luokalla, HIDEKI oli kolmannella.

Satuit siis tapaamaan hänet samassa kilpailussa teidän ollessa eri bändeissä?
Yu-ta: Ja silloisen bändini basistin vanhempi veli oli HIDEKIn bändin rumpali. (nauraa) Asuimme samalla alueella, joten kävimme katsomassa toistemme esiintymisiä.

Puhuitko hänen kanssaan ollenkaan yhteisessä bändissä työskentelystä?
Yu-ta: No, hän oli kaksi vuotta minua vanhempi, ja minä soitin silloin punk-musiikkia nimeltä 'Merokoa', esiintyen Harajukun jalankulkijoille tarkoitetulla alueella (=Hokoten) ja HIDEKI soitti hard rockia. Kerran tavattuamme kylällä hän puhui kanssani ja kysyi: "Mikset soittaisi bändissäni?", mutta emme soittaneet yhdessä. Kun HIDEKI lopetti Siam Shaden ja aloitti soolouransa, lopetin silloisen työni kantajana. Hän soitti minulle ja kysyi: "Mitä sinä nyt teet? Haluatko soittaa kanssani soolourallani?". Siitä lähtien olen ollut ACIDin jäsen. Omassa tapauksessani tarina alkoi paikallisen seniorin ja juniorin suhteesta.
Daisuke: Minä tapasin HIDEKIn ensimmäisen kerran e.mu radio show:ssa (e.mu oli Daisuken edellinen bändi).

Synkkasiko teillä kahdella?
Daisuke: Ei oikeastaan. (nauraa) HIDEKI oli vieraana, joten tapaamisemme oli kutakuinkin "Todella paljon kiitoksia kun saavuit tänne tänään!", mutta olin jo jonkin aikaa halunnut tavata hänet. Kahden kuukauden kuluttua bändini hajoamisesta HIDEKI soitti minulle: "Mikset soittaisi kanssani?". Minusta tuli ACIDin sessiojäsen ja myöhemmin virallinen jäsen.

Sei-ichiro, olet ACIDin varhainen jäsen, eikö totta?
Yu-ta: Kyllä, liityin itse samoihin aikoihin.
Sei-ichiro: Kuulin koe-esiintymisestä tuttavaltani joka kysyi minulta: "Aiotko kokeilla?" ja minä sanoin: "Sen teen!". Osallistuin koe-esiintymiseen ja täällä sitä ollaan.
Yu-ta: Minäkin olin läsnä tuossa tilaisuudessa. Aluksi HIDEKI etsi jäseniä soolokonserttiinsa ja sanoi: "Etsin nuoria jäseniä". Sei-ichiro sattui olemaan paikalla ja onneksi hän oli yksi nuorimmista koe-esiintyjistä, hänet valittiin koska "Hän oli nuorin ja tuorein!", kuten HIDEKI sanoi. (nauraa)

Masamitsu, Junpei ja Kim, tuliko teistä jäsenet samoihin aikoihin?
Yu-ta: Suunnilleen, tosin muistelisin Junpein liittyneen hieman ennemmin. HIDEKI etsi laulajaa sanoen "Valitsen nuoren laulajan itseni sijaan, sitten voin lopettaa". Hän ei löytänyt sopivaa nopeasti, sillä etsiessään hän myös yhä lauloi ACIDissa. Oli tämä yksi HIDEKIä nuorempi tyyppi junior high schoolin ajalta (nauraa) joka oli basisti Junpein bändissä. Hän näytti meille videon sanoen: "Haluan esitellä teille hyvän kitaristin". Junpei näkyi videolla mutta HIDEKI sanoi: "En välitä tästä kitaristista, mutta vokalisti kyllä kiinnostaa". (nauraa) HIDEKI soitti Junpeille kertoen: "Tule talolleni ja laula lauluja, jookos?" ja sitten hän meni HIDEKIn talolle tuona päivänä.

Mitä sinä lauloit siellä?
Junpei: Lauloin laulun Taiyou ni Te o nobashite HIDEKIn toiselta sooloalbumilta.

Miltä se tuntui? Pystyitkö esittämään sen niin nopeasti?
Junpei: Olin melkoisen hermostunut, mutta laulu oli minulle tuttu.
Yu-ta: Myös Masamitsu ja Kim valittiin koe-esiintymisen perusteella. He lähettivät meille videon.
Masamitsu: Lähetin videon, jonka jälkeen HIDEKI sitten soitti minulle. (nauraa) Hän kysyi: "Onko lisää pitkiä ja hyviä tyyppejä?" Tunsin vain yhden sopivan, Kimin, joka soitti kitaraa, joten sanoin: "Tunnen yhden tyypin". Toin hänet mukanani ja hänestäkin tuli jäsen. (nauraa)
Yu-ta: Aluksi HIDEKI sanoi Masamitsun olevan tavattoman komea. (nauraa) Valitettavasti en ollut silloin paikalla. (nauraa) HIDEKI sanoi: "Hän on hyvännäköinen! Hänet otetaan heti mukaan, kunhan hän vain osaa soittaa kitaraa!", mutta hän ei osannut ollenkaan! (purskahtaa nauruun). Hän soitti niin kurjasti että ajattelin: "Ei hän kuitenkaan pääse mukaan". Mutta ACIDin edellisen kitaristin Sugurun tapauksessa, hän oli nuori ja kehittyi todella nopeasti harjoittelun seurauksena, vaikkakin hän oli puolikypsä, mikä tarkoittaa sitä että nuoret miehet kasvavat nopeasti. Ensin uusista jäsenistä tehtiin sessiojäseniä jotka olivat apuna keikoilla ja harjoittelivat laulujamme. Pikkuhiljaa aloimme epäilemään heidän osallistumistaan, sillä innokkuus oli aivan eri tasolla alkuperäisjäsenien ja sessiojäsenien välillä. Siihen asti Daisuke oli ollut sessiojäsen ja ajattelimme Masamitsun ja Kiminkin olevan sessiojäseniä.
Mutta heidän motivaationsa olisi paljon parempi jos hekin olisivat virallisia jäseniä, joten päätimme tehdä nykyisen ACIDin kokoonpanosta seitsenjäsenisen HIDEKI mukaan laskettuna.

Näin Meguro 7 days -kiertueen viimeisen konsertin viime vuonna. Lava vaikutti pieneltä seitsemän jäsenen ollessa esiintymässä.
Yu-ta: Niin, se oli tappavan pieni. (nauraa) Mutta me käyttäydyimme kesysti.

Tuntuuko teistä siltä, että olisi vaikea liikkua, kuten jos todella haluaisitte riehua, mutta joudutte epäröimään?
Daisuke: Otan pienessä tilassa esiintymisen haasteena! (nauraa)

Millainen musiikki on vaikuttanut teihin?
Yu-ta: Minä sain vaikutteita suosituista kappaleista. Kun olin nuorempi, TV:ssä näytettiin ohjelmia kuten The Best 10 tai Top 10 tai Yoru no Hit Studio, ja suosittu musiikki sai enemmän primetime-aikaa kuin bändimusiikki. Elementary schoolista lähtien kuuntelin useimmiten suosittua musiikkia, mikä muodosti musiikillisen perustani. Myös japanilaiset melodiat olivat vakuuttavia.

Milloin aloitit bassonsoiton?
Yu-ta: Rehellisesti sanoen vasta hiljattain. Noin kaksi vuotta sitten.

Siihen astiko olit soittanut kitaraa?
Yu-ta: Olin soittanut kitaraa kymmenisen vuotta, ja sitä ennen olin soittanut pianoa.

Soitit siis useampi instrumenttejä. Pystytkö yhä soittamaan niitä?
Yu-ta: En... en oikeastaan. En pysty soittamaan pianoa ollenkaan. Paitsi Neko Funjattan (=kissanpolkka). (naurua)

Mitä instrumenttia käytät lauluja kirjoittaessasi?
Yu-ta: Kitaraa. Periaatteessa sävellän koko laulun ensin mielessäni, sitten soitan kitaran ja basson, ja lopuksi käytän tietokonetta luodakseni kitararytmin ja laulan itse.

Tahdon kuunnella demonauhojasi.
Yu-ta: Ei, ei, ei, ei, ei...! (purskahtaa nauruun) En voi sallia sinun kuulla lauluani. (nauraa) Lisäksi muut äänet saattavat olla huonompia. Jos voisin tehdä demonauhan yhtä hyvällä laadulla kuin Daisuke, voisin antaa sinun kuunnella.
Daisuke: Itse tunsin japanilaisen musiikin hyvin. Kuuntelin ennen BOOWYa ja sen kaltaisia bändejä.

Daisuke, kertoman mukaan olet laulanut BOOWYn lauluja lavalla?
Daisuke: Niin, tapasin laulaa niitä useinkin, kuten myös Kyosuke Himuron lauluja.

Miksi et laula enää?
Daisuke: Tuota. Muutin olemustani hieman (nauraa), toivoakseni menen nyt erilaiseen suuntaan. (nauraa)
Sei-ichiro: Minä kuuntelin erinäisiä musiikkilajeja, mutta lähes melkein aina länsimaista musiikkia, erityisesti amerikkalaista.

Aloititko rumpujensoiton heti alusta lähtien?
Sei-ichiro: Kyllä, soitin rumpuja elementary schoolin ensimmäisestä luokasta lähtien. Olin onnekas saadessani olla sellaisen ilmapiirin ympäröimänä.
Junpei: Minä kuuntelen kaikkea, länsimaista, japanilaista ja suosittua musiikkia. Moni artisti vaikutti minuun. Junior high school -ikäisenä tapasin laulaa karaokea, mutta en ole tehnyt sitä enää lähiaikoina.
Masamitsu: Elementary school -iässä näin Luna Sean musiikkivideon ja sillä oli minuun vahva vaikutus. Se sai minut aloittamaan japanilaisen musiikin kuuntelun. Kopioin erinäisiä lauluja kotonani.
Kim: Minä kuuntelin lähinnä japanilaista musiikkia.

Kim, milloin tulit Japaniin?
Kim: Kolmisen vuotta sitten.

Puhut hyvin japania. Opiskelitko japaninkieltä Koreassa?
Kim: Kyllä, opiskelin sitä noin puoli vuotta ja jatkoin vielä vuoden verran Japanissa.

Onko japanilainen musiikki suosittua Koreassa?
Kim: Ei avoimesti, mutta monet kuuntelevat etsimällä sitä Internetistä.

Japanilaiset laulut olivat ennen kiellettyjä Koreassa. Tuliko musiikkia Koreaan tästä säännöstä huolimatta?
Kim: Kyllä, musiikkia tuli kulissien takaa Internetistä.

Mitä harrastuksia sinulla on musiikin lisäksi?
Yu-ta: Minulla ei ole erikoisia harrastuksia. Ajan autoa kiertueillamme, mutta en oikein välitä ajamisesta.

Yu-ta, ajatko sinä autoa esiintymiskiertueenne aikana?
Yu-ta: Kyllä, mutta kapteenimme on Sei-ichiro! (nauraa)
Sei-ichiro: Minun ainoa harrastukseni on juuri autot eikä mikään muu. Tykkään ajaa ja katsella autoja.

Väsyttääkö sinua ajaa konsertin jälkeen?
Sei-ichiro: Ei, ajaminen on erilaista. Olen väsynyt istumaan matkustajan paikalla. Huolehdin toisten ajamisesta, joten tunnen oloni helpommaksi jos ajan itse! Pahoittelen toisten väheksymistäni. (nauraa)

Oletko siis bändin paras kuski?
Sei-ichiro: En minä mielestäni ole hyvä ajamaan.
Yu-ta: Ei ole kyse siitä onko hyvä vai huono, vaan siitä että hän tykkää ajamisesta. Hän tekee aloitteen ajaessaan autoa. Kerran menimme Kyushuun (=Japanin eteläosa) kiertueellamme ajaen kahta autoa. Sei-ichiro ajoi ensimmäistä kiertueen läpi, kun toista ajoi Daisuke ja minä vuorotellen. Se oli legendaarista. (nauraa)
Sei-ichiro: Minun mailimääräni on numero 1! (nauraa)

Uskomatonta. Turhauttaako sinua se että toiset jäsenet nukkuvat sinun ajaessasi? (nauraa)
Sei-ichiro: Ei, ei ollenkaan! Päinvastoin, minun on helpompi olla ajamassa! (nauraa)

Olet varmaan unelias keikkojen jälkeen.
Sei-ichiro: Niin. Sitten kun väsyttää, pysäköin auton palvelualueelle.

Daisuke, olet kotoisin Hokkaidosta (=Japanin pohjoisosa) ja laskettelit siellä, etkö vain?
Daisuke: Kyllä, mutta nyt en ole lasketellut vähään aikaan. Talviurheilulajit kuten laskettelu ja lumilautailu olivat minulle hyvin tuttuja.

Olit finalisti National Athletic Meetissä, eikö totta?
Daisuke: Otin osaa ratalajeihin junior high schoolissa, mutta finaalissa tulin melkein viimeiseksi.

On silti upeaa että olit finalistina National Athletic Meetissä! Hyppelehdit keikoilla varmaankin pitkin lavaa?
Daisuke: Niin. Minulla on itseluottamusta vain urheilullisten kykyjeni suhteen! (nauraa)

Junpei, sinä opiskelet yliopistossa ja teet musiikkia samaan aikaan. Suurimman osan muusikon työstä teet yöaikaan ja päivällä käyt yliopistolla ja opiskelet. Onko se raskasta?
Junpei: En ole viime aikoina tehnyt tuota kovin paljoa. Mutta ennemmin saatoin äänittää yön läpeensä ja ottaa nokoset autossa ennen tunneille menoa.
Masamitsu: Minulla on paljon harrastuksia. (nauraa) Tykkään tehdä muovisia pienoismalleja, ja kerätä pieniä asioita ja ilmaislahjoja. Ja tykkään moottoripyöristä! Ajan tyylikästä pyörää, "trackeria", jollaista myös Kimu-Taku (pop-yhtye SMAP:n jäsen) ajaa. Se on tavallaan off-road-pyörä, motocrossin tyyliin. Harajukussa näkee usein "trackereita". Ajan usein sillä mennessäni studiolle.

Oletko koskaan ollut "Bousou-Zokun" jäsen? (=moottoripyöräjengi)
Masamitsu: Olen joskus halunnut kuulua sellaiseen.
Kaikki: Ei se ole sen arvoista! (nauraa)

Tunnut pitävän korjailemisesta. Käytkö koskaan katsomassa ajokisoja?
Masamitsu: En, en tykkää katsella kilpailuja. (nauraa) Pidän pyörien muokkaamisesta.
Kim: Minä pidän peleistä, ja erityisesti baseballin pelaamisesta todella paljon. Paikkani on syöttäjä. Nykyään minulla ei ole aikaa, joten ainoastaan katson baseball-pelejä.

ACIDin jäsenten välillä on suuri ikäero. Tuleeko teille jutellessa vastaan sukupolvikuilua?
Yu-ta: Ei yleensä. Erityisesti vältämme animesta puhumista. Nuoret jäsenet eivät tiedä Time Bokan series -sarjaa ja tuntevat vain uudelleen lähetetyn Gundamin. En ole kovin vakuuttava tällaisessa aiheessa, koska olen vanhin jäsen. (nauraa) Sano nyt jotain, Sei-ichiro!
Sei-ichiro: No, en tunne vanhoja hittilauluja, siinä kaikki.
Yu-ta: Olen tusina vuotta vanhempi kuin nuorimmat jäsenet.
Masamitsu: Niinpä oletkin! Olen 19-vuotias! (nauraa)

Mitä bändinne nimi, ACID, tarkoittaa?
Yu-ta: Yleensä sanaa "acid" ei yhdistetä hyviin asioihin, vaan ikäviin, kuten saasteeseen ja huumeeseen. Mutta me toivomme sen voitavan tunnistaa positiivisella tarkoitusperällä. Nyt nimellä ACID ei ole hyvä mielikuva, mutta me voimme vaihtaa sen hyvään. Mitä "saastumiseen" tulee, tahdomme musiikkimme liikuttavan kaikkia paremmalla tavalla. Nimesimme sen osoittaaksemme toivoa sen muuttamiseksi positiivikseksi sanaksi.

Kirjoittavatko kaikki jäsenet lauluja ACIDille?
Yu-ta: Kyllä. Ollessaan jäsen HIDEKI kirjoitti suurimman osan lauluista ja Daisuke ja minä tuimme häntä, mutta nyt kaikki kuusi jäsentä kirjoittavat lauluja ja tuovat ne bändille. Sei-ichiro ei ennen soittanut muita instrumentteja, mutta nyt hän työskentelee kovasti soittaen kitaraa ja luoden lauluja tietokoneella. Junpeikin säveltää kitaralla ja muut jäsenet tekevät laulunsa kukin itsekseen. Kaikki jäsenet tuovat uusia lauluja tapaamisiimme.

Soititteko uusia lauluja konsertissanne?
Yu-ta: Nyt soitamme kolmea uutta laulua.

Muuttuiko uusien laulujenne tyyli?
Yu-ta: Ei siinä ole isoa eroa, ennen toimimme HIDEKIn ja Junpein kaksoisvokaalien mukaisesti. mutta nyt päävokalistimme on Junpei, joten yritämme löytää lauluja jotka näyttäisivät hänen äänensä lauluissamme, se on jotain mitä haluamme tehdä.
Daisuke: No, niistä tuli popimpia.

Ovatko kaikkien jäsenten laulut erityylisiä?
Yu-ta: Täysin erilaisia! (nauraa) Yksinkertaisesti sanottuna Masamitsun laulut ovat punkkia, Junpein ja Kimin ovat tunnelmallisia, Sei-ichiron ovat poppia ja Daisuken ja minun koostuvat erinäisistä tyyleistä.

Voimme siis odottaa tästä lähtien enemmän. Albumillenne tulee siis erilaisia lauluja?
Yu-ta: No, jos siitä tulee yhtä sekalainen kuin Makunouchi Bento (=japanilainen lajitelmaeväsrasia), emme oikein tietäisi mitä haluaisimme tehdä. On vaikeaa pitää yksimielisyyttä yllä. Se on aiheemme ja haasteemme. Lyhyesti kiteyttäen, toivon voivamme luoda ACIDin musiikista omaperäistä.

Säveltävätkö kaikki kitaralla?
Yu-ta: Itse soitan melodian koskettimilla ja muut äänet kitaralla.
Junpei: Minä soitan vähäsen pianoa.

Mielestäni kolmen kitaristin rock-yhtyeet ovat harvinaisia.
Kaikki: Onhan Iron Maiden! (naurua)

Siksi siis ACIDin musiikissa on raskaita soundeja. Käytättekö tätä rakennetta paljonkin hyväksenne musiikinteossa?
Daisuke: Tein demon ajatellakseni miten käyttää kolmea kitaraa musiikissamme. Olemme esiintyneet useasti käyttäen kolmea kitaraa raskaisiin soundeihin, mutta nyt ajattelen hellävaraisen musiikin luomista ja etsin toisia tapojahyödyntää kolmea kitaraa.
Yu-ta: Useiden kitaroiden vuoksi sovittaminen on hankalaa.

Ettekö käytä akustista kitaraa?
Daisuke: No, ajattelin sitä, mutta jos käytämme nyt akustista kitaraa, keikat eivät kuumene tarpeeksi. Kaikki jäsenet haluavat soittaa revitteleviä kitaraääniä, joten tuotan musiikkia käyttäen kolmea sähkökitaraa.
Yu-ta: Itse asiassa meillä on yksi laulu akustisella kitaralla.

Junpei, kirjoitatko lyriikkaa?
Yu-ta: Lähinnä Junpei, Daisuke ja minä olemme lyriikat kirjoittaneet, mutta nykyään kaikki jäsenet tekevät niitä.

Teillä on paljon jäseniä ja paljon ideoita laulujen sävellyksen ja sovituksen suhteen. Onko kaikkien mielipiteitä vaikea mukauttaa yhteen?
Yu-ta: Jos kaikki ovat yhtä mieltä, mukaudumme kyllä. Kun emme pääse yhteisymmärrykseen, se tarkoittaa ettei asiat ole hyvin. Laulut joista kaikki ovat pitäneet ja olleet yhtä mieltä voimme toteuttaa heti, mutta laulut joista olemme eri mieltä, ne jätämme sikseen vähäksi aikaa.

Luotteko musiikkia yhdessä, vai teettekö itseksenne kokonaisia demonauhoja ja toteutatte ne sitten uudelleen?
Yu-ta: Suurimman osan ajasta teemme kukin omat demonauhamme ja sovitamme ne jälkeenpäin Daisuken tietokoneella.

Onko siihen joku syy miksi albumi ACID 1.5 ei sisällä yhtään balladia?
Yu-ta: Ei ole mitään syytä.
Daisuke: Esiintymisemme sisältävät lähinnä raskaita kappaleita ja teemamme kertoo vain runsaan äänen tuottamisesta, joten emme tarvinneet balladeja. Ei ollut syytä rauhoittua.

Onko demojen jälkeen kirjoitettu yhtään balladia?
Yu-ta: Oli meillä joitakin. Mutta emme tehneet balladeja äänittäessämme. Mielestämme ei ollut tarvetta kirjoittaa tai sisältää balladeja. Tahdoimme soittaa raskaampaa musiikkia ja luoda ääntä yleisön kanssa.

Sehän saattaa muuttua myöhemmin.
Yu-ta: Niin. Jos arvelemme haluavamme soittaa balladeja, teemme niitä. Mutta juuri nyt keikkamme ovat kovin lyhyitä, joten emme voi vielä ottaa tuota loogista kehitysaskelta. 30-40 minuutin pituisen konsertin aikana ei ole tarvetta balladeille, vaan pitäisimme mieluummin poltteen päällä alusta loppuun.

Toivotteko julkaisevanne albumejanne ulkomailla?
Yu-ta: Toivon niin, jos se vain on mahdollista. Mutta tällä hetkellä on tärkeämpää ylläpitää vankka asenne. Jos voimme pitää omaperäisyytemme ja itsetuntomme seuraavalle albumillemme, tulemme todella tahtomaan julkaista sen ulkomailla.
Daisuke: Bändillämme on tietoisuus, joka ei rajoitu Japaniin vaan sen rajojen ylitse, koska meillä on Kim joka on Japanin ulkopuolelta. Toivon pystyvämme julkasta albumille silloin kun aika on oikea.

ACIDin musiikki eroaa perinteisestä japanilaisesta musiikista ja mielestäni juuri tuo kehitys ja mahdollisuudet muotojen ja rajojen ylitse tullaan huomaamaan Japanin ulkopuolella.
Yu-ta: Kyllä, minusta me olemme ennenkuulematon bändi. Meillä on paljon jäseniä, joiden ikä ja rotu vaihtelee. Meidän omaperäisyytemme piilee noiden seinien ylittämisessä yhteistyön turvin. Tästä kertoo myös sanoitukset albumimme laulussa GO. Meillä ei ole tarkkaan määriteltyä ajatusta, teemme mitä haluamme ilman rajoituksia. Kunhan meistä tuntuu hyvältä, kokeilemme sitä! Jos meillä on mahdollisuus esiintyä ulkomailla, tahdomme todella ottaa haasteen vastaan!

Tahdotko laulaa koreaksi?
Kim: Tietenkin tahdon! (nauraa)

Näin esiintymisenne Aichi Banpakun (=Aichi International Exhibition) World Indies Festivalilla, soititte kaksi uutta laulua. Asunne vaihtuivat sinisistä mustiin, osoittaako tämä muutosta?
Yu-ta: Osittain kyllä, mutta meillä on toinenkin juttu mistä emme voi nyt puhua. Me päätimme erään asian keskenämme ja vaihdoimme värimme mustaan. Mustiin pukeutumista tärkeämpää on olla käyttämättä sinistä. HIDEKIn lähdettyä käänsimme uuden lehden, joka liittyy värinvaihtoomme.

Keikkaesiintymisten aikana liikutte paljon lavalla, yleisön hyppiessä ja nostellessa nyrkkejään. Identiteetin ja solidaarisuuden käsitteet ACIDin ja fanien välillä tuntuvat todella vahvalta. Huomaatteko nämä uudet vastaukset konserteissanne?
Yu-ta: HIDEKIn jättäessä meidät kuusi jälkeensä emme tienneet mitä tehdä. Aloitimme omien laulujen kirjoittamisen omia ja huomasimme voivamme tehdä näitä asioita itseksemme hyvällä itsetunnolla. Fanit odottivat meitä ja meidän työtämme, he uskoivat meihin. Emme koskaan halua menettää tätä uskoa itseemme tai identiteettiämme yleisön kanssa, koska olemme todella iloisia soittaessamme heidän edessään.
Daisuke: Me kuusi haluamme pitää identiteettimme jatkossakin.
Yu-ta: Rehellisesti puhuen, kokeilemme nykyään monia uusia ideoita, ei vain musiikillisia vaan myös esiintymiseen liittyviä. Me kokeilemme uusia asioita ja etenemme yrityksen ja erehdyksen voimin nähdäksemme ovatko ne hyviä vai huonoja. Opimme paljon esiintymisistämme, kuten "kuinka muotoilla uusia ideoitamme ja muuttaa ne sopimaan ACIDille".

Esiinnytte usein yhdessä toisten bändien kanssa, ettekö vain?
Yu-ta: Kyllä, joten intoudumme todella kovasti. Joskus olemme liian sähköistyneitä konserteissamme, joidenkin on vaikea pysyä mukana. (nauraa)

Oletteko kiinnostuneita esiintymään ulkomailla?
Yu-ta: Tietenkin! Meillä on Kim, joten haluamme soittaa konsertteja Koreassa. Haluamme mennä minne vaan, milloin vaan, kunhan vain saamme mahdollisuuden.

Onko teillä jotakin uutta mitä haluatte kokeilla?
Yu-ta: Meillä on erilaisia asioita joita haluamme tehdä keikoillamme, siihen suuntaan haluamme kehittyä. Tiedämme jo ehdottomasti haluavamme integroida kuvia esiintymisiimme. Tarvitsemme ihmisiä jotka ovat hyviä työskentelemään kuvien kanssa, ja lisäksi asia on vaikea toteuttaa klubien rajoitetussa tilassa. Työstämme erinäisiä ideoita juuri nyt.

Odotan innolla. Nyt kun esiinnytte aktiivisesti, osaatte sanoa mitä haluatte tehdä, niinkö?
Yu-ta: Tietenkin meillä on oma perspektiivimme. Tarvitsemme muutaman laulun lisää keikoille, se idea tuli ihan esiintymisestä. Nyt soitamme lähinnä konsertteja toisten yhtyeiden kera ja konserttimme ovat lyhyitä, mutta kun soitamme one-man-konsertteja, tarvitsemme toisenkinlaisia lauluja.

Onko eri alueiden yleisöjen reaktioissa eroja, kuten Kansain (=Japanin länsiosa kuten Osaka) ja Kanton (=Japanin itäosa kuten Tokio) välillä?
Sei-ichiro: Kyllä ne ovat erilaiset. Molemmat ovat hyviä, mutta Osakassa tunnen ihmisyyttä. Yleisön loisto on myös erilainen.

Nautitteko kiertueestanne maistellen erilaisia ruokia jokaisella alueella?
Sei-ichiro: Ei... emme oikein ota kaikkea irti. (purskahtaa nauruun) Syömme yhdessä, siinä kaikki.
Yu-ta: Saatamme nähdä faneja klubien ympärillä, joten lähdemme paikalta nopeasti, siispä menemme usein syömään valtateiden palvelualueille. (naurua) Tykkäämme nähdä konserteistamme videoita niin pian kuin mahdollista nähdäksemme kuinka esiinnyimme lavalla. Joten unohdamme syödä ja sen sijaan menemme yhdessä huoneeseen katsomaan videota ja puhumaan siitä mikä oli hyvää ja mikä huonoa tekemisissämme ja antamassamme kuvassa.

Onko tämä itsetutkiskelu vakavamielistä?
Yu-ta: En tiedä toisista bändeistä, mutta me suhtaudumme musiikkiimme melkoisen tosissaan.

HIDEKIn blogissa oli monia suunnitelmia, kuten Internet TV:n viikoittaiset videot niille faneille, jotka elävät toisilla alueilla eivätkä pääse usein keikoillenne Tokioon.
Yu-ta: Nyt työskentelemme Tokiossa, mutta meillä on faneja ympäri Japania, siispä haluammme julkaista informaatiota ja näyttää esiintymiskuvia faneillemme sanoaksemme: "Emme koskaan unohda teitä!" (nauraa) Toinen syy on se, että tämä on hyvä tapa kertoa monille ihmisille mitä me teemme.

Ystäväni kaipaa tekstiä "ACIDin kotisivuilla on vain muutama valokuva". Englanninkielinen versio olisi parempi, mutta jos sivuillanne on enemmän kuvia, fanit ovat iloisempia vaikkeivat osaisikaan japania.
Yu-ta: Olen samaa mieltä!

Aiotteko julkaista uuden albumin?
Yu-ta: Hamassa tulevaisuudessa! (nauraa) Emme julkaise uusia albumeita vuonna 2005. Olemme aktiivisia soittamalla konsertteja perustanamme. (2006 he julkaisevat uuden albumin ACID 2.0~spiritual circus complete~).

Antaisitteko lopuksi viestin ulkomaisille faneillenne?
Junpei: Tahdomme soittaa ulkomailla jonakin päivänä, odotelkaa meitä!
Yu-ta: Muistakaa että meillä on kolme kitaristia, aivan kuin Iron Maidenilla! (purskahtaa nauruun)

Haastattelijat: KimKim ja Non-Non

Erityiskiitokset J-ROCKille haastattelun järjestämisestä ja ACIDin kuvan tarjoamisesta.