MIYAVI haastattelussa Asia Star Festivalilla Brasiliassa

JaME Brasilia sai mahdollisuuden jututtaa MIYAVIa heinäkuun alussa, muutamaa päivää ennen São Paulossa järjestettyä Asia Star Festivalia. Tässä haastattelussa kysyimme MIYAVIlta hänen 20-vuotisesta urastaan ja Brasiliaan liittyvistä muistoistaan.

Hauska tavata jälleen! Lueskelin meille antamaasi ensimmäistä haastattelua vuodelta 2006 ja...

MIYAVI: Ai 2006?!

Niin, 2006, siitä on aikaa! Kerroit visual kein inspiroineen sinua opettelemaan kitaransoittoa ja mainitsit X JAPANin ja LUNA SEAn innoittaneen sinua. Nyt olet samassa bändissä YOSHIKIn ja SUGIZOn kanssa, yhtenä monista saavutuksistasi. Millaisena itse näet urakehityksesi tähän pisteeseen asti?

MIYAVI: Ihan hulluahan tämä on ollut, ja hauskaa myös. Kunnioitan kaikkea sitä, mistä sain innoitukseni. Se on yksi syy siihen, miksi kehityn aina vain eteenpäin ja haastan itseni uusiin asioihin. Jopa Hollywood-elokuviin ja muotinäytösten lavoille ja humanitaariseen työhön UNHCR:n lähettiläänä. Olen esiintynyt erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa; esimerkiksi silloin, kun koripallojoukkue Warriors pelasi, minä esitin väliaikashow'n. Tai kun Paris Saint-Germain vieraili Japanissa ja esiinnyin kansallisstadionilla, silloinkin koripallopelissä. Ja yhteistyötä McLarenin ja Dellin kanssa... Koska ne innoittavat minua ja samalla tällaisen kautta voin kehittää itseäni artistina. Ja sitten, kuten mainitsit, olen bändissä YOSHIKIn, SUGIZOn ja HYDEn kanssa... Aivan mahtavia artisteja, eikö? Japanilaisia rocktähtiä. Ja kuten tiedät, nyt me sitten olemme yhdistäneet jälleen voimamme, jotta voimme tavoitella unelmaamme ja rokata ympäri maailmaa. Se on hurjan, hurjan jännittävää, mutta samanaikaisesti tämä on minulle hyvin tunteikas projekti. He loivat omat polkunsa ja sain innoitukseni siitä, ja sitten minä loin oman polkuni toisella tavalla. Mutta nyt olemme lyöttäytyneet yhteen ja olemme juuri luoneet uuden polun yhdessä... ja hauskaa tämä on. Sooloartistina sitä aina... Onhan minulla tietysti bändi, rumpali, DJ ja taustalaulajat, mutta tämä bändi on eri asia, koska siinä on tasapuolisesti vastuuta, tasapuolisesti... eräänlaista tiimityötä siis. Heidän kanssaan on mukavaa tehdä töitä ja luoda musiikkia. Toivottavasti pääsisin palaamaan Brasiliaan myös bändin muodossa.

Silloin aikoinaan puhuit eri artisteilta saamastasi musiikillisesta innoituksesta ja nyt sitten itse inspiroit uusia artisteja. Miltä se tuntuu?

MIYAVI: Se on siistiä. Mahtavaa. Se on samalla roolini artistina, siirtää kokemukseni ja kaikki muu uudelle, nuorelle sukupolvelle. Mielestäni opetus on hyvin, hyvin tärkeää. Silloinkin kun vierailen pakolaisleirillä UNHCR:n lähettiläänä, ne lapset siellä tarvitsevat oikeanlaisen koulutuksen. Mikäli heitä ei ohjata oikeaan suuntaan, he tulevat luoneeksi väärän tulevaisuuden. Samaten muusikkona haluan näyttää nuorelle sukupolvelle teknisten taitojen lisäksi myös ilmaisutapaa. Se on erittäin, erittäin tärkeää, sillä konsertin seuraamisen jälkeen mielessä ei ole ne tekniikat, vaan tunteet ja ilmaisu, esityksen sanoma. Sitä minä tarjoan, ja se on jotain, minkä voin siirtää eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.

Olet aiemmin ollut Brasiliassa SWU Festivalilla ja nyt puolestaan Asia Star Festivalilla Japania edustavana esiintyjänä. Miltä tuntuu edustaa Japania nuorelle yleisölle, joka ei välttämättä tuotantoasi tarkemmin tunne?

MIYAVI: Itse asiassa en edes tiennyt edustavani Japania tässä tapahtumassa, mutta joka kerta, kun esiinnyn Japanin ulkopuolella, tunnen kantavani vastuuta Japanin edustamisesta. Ja sitten... etenkin tämän tapahtuman osalta... Ovatko kaikki korealaisia vai monista maista?

Kolme korealaista, yksi thaimaalainen ja yksi Kiinasta.

MIYAVI: Ai, sehän on loistavaa. Olen opettelemassa kiinaa, joten saattaisin oppia heiltä lisää. Mutta uuden yleisön kohtaaminen on mahtavaa, sillä olen aina valmis saamaan uuden yleisön rokkaamaan. En pelkästään fanit, vaan myös järjestyksenvalvojat, baarimikot ja fanituotteiden myyjät... Kuka tahansa MIYAVIn musiikin kokeekaan, uskon saavani koko porukan rokkaamaan. Rockartistina se kuuluu ammattiini. Odotan siis innolla, että pääsen viettämään tätä juhlaa fanieni kanssa ja myös niiden kanssa, jotka eivät koskaan aiemmin ole MIYAVIn konserttia nähneet. Tästä tulee viihdyttävää; laitamme kaikki rokkaamaan.

Ensimmäinen Brasilian-konserttisi järjestettiin vuonna 2008 ja...

MIYAVI: Niinpä! Muistan yhä, että se oli vuonna 2008!

Niin! Kun tiedotimme sinun osallistuvan tälle festivaalille, osa faneista alkoi muistella niitä hetkiä. Heillä on yhä liput tallessa.

MIYAVI: Ai!

Olet nyt Brasiliassa kuudetta kertaa. Mikä on ollut mieleenpainuvin hetkesi täällä?

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön JaME Suomi (@jame.suomi) jakama julkaisu

MIYAVIn vastaus on luettavissa myös tekstimuodossa alla.
MIYAVI: Se oli se ensimmäinen kerta. Muistan yhä, kuinka ihmiset tavallaan jahtasivat autoani keikkapaikalta hotellille. He jahtasivat koko matkan perille asti. Hullua. Siis juoksivat pysähtymättä, vieläpä täyspitkän konsertin jälkeen. Ihmiset hullaantuivat, juoksivat perässä ja jahtasivat autoa. Se oli hullua. Ja sitten taas se, miten kovaäänisiä nämä fanit ovat. Minulla oli seurassani DJ, beatboxaaja, steppitanssija ja kaikki... Monitorin kuuleminen on erittäin, erittäin tärkeää, mutta en pystynyt kuulemaan sitä ollenkaan, koska yleisö oli niin kovaääninen. Mutta rakastin kyllä sen yleisön energiaa – olen aina ihan äimänä, kun yleisössäni on tuollaista energiaa. Se on se syy, joka saa minut aina palaamaan tähän maahan.

Sitten viimeinen kysymys. Edellisessä esiintymisessäsi täällä Brasiliassa puhuit muutoksista maailmassa ja siitä, että meidän tulisi ottaa enemmän vastuuta siitä, mitä planeetallamme tapahtuu. Se oli hieman ennen pandemiaa. Onko sinulla nyt näiden haastavien aikojen jälkeen ajatuksia siitä, miten yhteiskunta yleensä ottaen hoiti tilanteen ja mitä itse olet tämän myötä ymmärtänyt?

MIYAVI: Kävin pari viikkoa sitten uudestaan Libanonissa. Se oli aikoinaan ensimmäinen maa, jossa vierailin UNHCR:n lähettiläänä. Halusin tavallaan palata niihin syihin, miksi tätä humanitaarista työtä teen, ja määritellä sitä uudelleen, sillä minulla itselläni oli koronan aikaan ollut rankkaa ja vaikeaa. Silloin kun itsellä on vaikeaa, ei muita edes pysty auttamaan. Kun oma talo on tulessa, ei pääse auttamaan muiden talojen kanssa. Oman talon täytyy ensin olla kunnossa. Siltä minusta koronan aikaan tuntui, sillä siihen aikaan koko maailmalla oli vaikeaa, oli vastoinkäymisiä. Ei ollut keinoja, ei mahdollisuuksia eikä energiaa muiden ihmisten auttamiseen. En pystynyt matkustamaan mihinkään maahan. Siltä minusta tuntui. Mutta kaikesta huolimatta se, mitä voimme tehdä, on ennallaan. Me osallistumme jollakin tapaa yhteiskunnan tai planeetan toimintaan. Toisaalta musiikin voima ei ole lainkaan muuttunut. Ei koronan aikaan, ennen koronaa eikä koronan jälkeen. Vaikka musiikkia ei enää ostettaisi, se voima, vaikutus ja sanoma, mikä musiikin kautta voidaan välittää, on yhä entisensä. Nyt kun käytössä on lisää tekoälyn ja muiden juttujen kaltaista teknologiaa, uskon että meillä on aiempaa enemmän tilaisuuksia ja mahdollisuuksia löytää uusia keinoja, joilla saamme osamme tehtyä yhteiskunnan ja tulevaisuutemme eteen.

JaME kiittää MIYAVIa ja Highway Staria haastattelun mahdollistamisesta.