Endo Yui – hikari / möbius.
Tokiolainen biisinikkari sutii digipoppia leveällä pensselillä.
Ovatko rytmipelit, kuten Dance Dance Revolution tai beatmania, mieleesi? Entä saako tanssimusiikkikokoelma Dancemania jonkin sisälläsi sykkimään vallan vastustamattomasti? Jos kyllä, ja vaikka eikin, Endo Yui voi olla nimi, josta et ehkä ole kuullut, mutta josta kuuleminen piristää päivääsi.
Endo Yui on tokiolainen laulaja-lauluntekijä ja itse kaiken musiikkinsa tuottava sooloartisti, joka aloitti toimintansa alkuvuonna 2020. Hän on julkaissut melkoisen määrän sinkkuja ja yhden EP:nkin, joihin voi tutustua kätevimmin hänen Bandcamp-sivunsa kautta. Musiikilliset vaikutteensa Endo mainitsee laajoiksi ja lähtökohtaisesti rajoitteettomiksi. Tarkoituksena on luoda ”yleismaailmallista poppia”, joka sisältää niin kumoushenkeä kuin suoranaista vinksahtaneisuuttakin. Tuoreimman sinkkunsa hikarin Endo kertoo saaneen innoitusta paitsi yllä mainituista tanssipeleistä myös Youtubeen ladattujen tanssimusakokoelmien kommenttiketjuista.
Käytännössä Endon musiikki on nykypäivän sooloartisteille tyypillistä tietokonepoppia. Niin ikään nykypäivän mittapuiden mukaisesti äänimaisemien kirjo on kuitenkin laaja lämpimyyttä tavoittelevista jousimallinnuksista kireästi säksättäviin konerumpuihin. Kuunnellessa artistin pientä tuotantoa varhaisimmista sinkuista tuoreimpiin on helppo huomata, että ensimmäiset sinkut olivat lähinnä varovaisia kokeiluja: helppoa melodista digipoppia vailla sen täräyttävämpiä inspiraation leimahduksia.
Puolentoista vuoden jatkuva luova kehittely on kuitenkin kasvattanut sangen kiinnostavan oloisen artistin. Vastikään toukokuussa julkaistulla hikari-sinkulla ysäridiskopallot loistavat ja saavat transsiin uppoutuneet bilehileet kimmeltämään.
Omituisen haikea ja tempoltaan tanssiviisuksi sangen hidas kappale ei ole mikään pogohitti, vaan pikemminkin näkymä tanssisalista, jonka jo tahmealla lattialla varjomaiset hahmot vain lihasmuistista heiluvat. Kappaleen syntikat kirskuvat terävästi
kuin tanssilattiaa pyyhkivien valonheitinten äitelän kirjavat keinovalonsäteet. Ne ovat kuin pieniä pakotettuja energiapiikkejä, jotka estävät vaipumasta usvaisen tunkkaisen yökerhoilman houkuttelemaan uneen. Kappaleen tyylilajiluonnehdinnaksi
Soundcloud-sivulla on laitettu ”hyperpop”. Sana kuvaa erinomaisesti kappaleen haikean väsynyttä mutta himmeän hyperaktiivisesti lepäämään kykenemätöntä tunnelmaa.
Kuuntelemisen arvoinen on myös niin Bandcampissa kuin Endon Soundcloud-sivullakin julkaistu möbius.-EP. Neljän kappaleen sikermä antaa esimakua siitä, minkälaisia vaikutelmia Endo Yuin täyspitkältä albumilta voisi odottaa. Aloituskappale möbius ring on kylmä ja etäinen, yksinkertaisen kuvion ympärille rakentuva tunnelmointipala. Sitä seuraava Ageha puolestaan hyökkää leikitellen ja räikeäksi kontrastoiduilla digipulputuksillaan terävästi sivaltaen. Clockwork on hyvinkin tyypillinen popballadi, jossa on haettu lämpimämpää, perinteisiä soittimia mallintavaa äänimaailmaa. Päätösbiisi r.i.p:ssä puolestaan on lopetuskappaleelle sopivasti pirteän toiveikas tunnelma, jonka kruunaa puun takaa iskevä trumpetti tai sen jäljitelmä.
Niin tunteikas tanssisinkku kuin monipuolinen ja idearikas EP:kin luovat toiveikkaita odotuksia Endo Yuin tuleville edesottamuksille, joita artisti kertoo olevansa hyvää vauhtia valmistelemassa. Eipä muuta kuin nostalgian vallassa tanssimaan kohti huomista!