Arkistojen kätköistä: KOKIA Ranskassa

Keväällä 2009 KOKIA saapui lyhyeksi aikaa Ranskaan nimikirjoitustilaisuutta varten, muutama kuukausi ennen Euroopan-kiertueensa alkua. Tilaisuuden jälkeen artisti jutteli JaME:n kanssa uudesta Ireland-levystään, Euroopan-kiertueestaan, musiikkiprojekteistaan ja muusta.


Hei, KOKIA!

KOKIA: Hei!

Olet palannut Ranskaan promotaksesi tällä kertaa uutta levyäsi Fairy Dance ~KOKIA meets Ireland~:ia. Millaisena näet tämän matkan?

KOKIA: Tällä kertaa olen täällä pääosin nimmaroimassa tätä levyä, mutta olen todella iloinen nähdessäni niin monien ihmisten odottavan minua, vaikken olekaan laulanut vielä yhtään kappaletta.

Onko sinulla aikaa käydä kiertelemässä Pariisissa tällä kertaa?

KOKIA: Oi, kyllä! (nauraa) Kiertelen nähtävyyksiä ensimmäistä kertaa, vaikka tämä on seitsemäs kertani kaupungissa.

Mitä haluaisit nähdä?

KOKIA: Huomenna menemme muotinäytökseen. Tapaan siellä japanilaisen muotisuunnittelijan, jolla on näytös tilaisuudessa. Menen siis sinne. Sen jälkeen haluaisin nähdä Louvren! Olen käynyt Ranskassa seitsemän kertaa, mutten kertaakaan siellä, naurettavaa!

Millaisena näet tulevan Euroopan-kiertueesi? Miten keikat eroavat toisistaan?

KOKIA: Tyyli on melko erilainen jokaisena konserttipäivänä. Totta kai Pariisin keikat tulevat olemaan suurimpia kaikkien muusikoideni kanssa. Viime vuonna kaikki muusikkoni olivat vain Pariisissa ja sen jälkeen – esimerkiksi Belgiassa – olin yksin pianoni ja perkussionistin kanssa muina keikkapäivinä.

Taltioidaanko tämä kiertue DVD:lle?

KOKIA: Kyllä, tällä kertaa teemme kiertueesta DVD:n!

Palataan nyt syyhyn, miksi olet täällä: Fairy Dance ~ KOKIA meets Ireland~ -levysi Euroopan-julkaisuun. Olet antanut ymmärtää, että tämä levy on tehty vain akustisin soittimin. Etkö ole pystynyt tekemään tällaista levyä Japanissa? Miksi Irlanti kaikkien maiden joukosta?

KOKIA: Olisin voinut levyttää sen Japanissa, mutta siellä tällaisen levyn tekeminen on melko vaikeaa. Levyn luomisprosessi Japanissa on hieman erilainen kuin Irlannissa. Noin kahdeksan ihmistä soitti samanaikaisesti nauhoituksissa, mutta niin ei olisi voinut tapahtua Japanissa. Irlannissa saatoimme levyttää yhdellä kertaa, kun taas Japanissa edetään kappale kappaleelta. Jokainen muusikko tekee työnsä ja lähtee, siinä se. Minusta oli myös mielenkiintoista, että saatoin luoda tällaisen albumin vain Irlannissa, sillä se on sidoksissa maassa vallitsevaan tunnelmaan. Jos olisin tehnyt tämän levyn Japanissa, tunnelma olisi ollut erilainen ja lopputulos aivan toisenlainen.

Miten säveltäminen sujui?

KOKIA: Levyllä on kolme tyypillistä irlantilaiskappaletta, kolme tyypillistä japanilaisbiisiä ja kaksi muuta, jotka ovat ainutlaatuisia minun universumissani. Muut muusikot tekivät pääasiassa irlantilaiset kappaleet.

Miten keksit kappaleen Taimse im’chodhladh? Gaeliksi laulaminen ei ole helppoa, eikö niin?

KOKIA: Ennen levyni tekoa halusin kuunnella erilaisia irlantilaiskappaleita, jotta pääsisin tähän tiettyyn maailmaan, saadakseni konkreettisemman otteen siellä vallitsevasta ympäristöstä. Halusin itse asiassa käyttää perinteistä irlantilaiskappaletta. Tapasin levytyksessä mukana olleita muusikoita ja he veivät minut keikalle, missä löysin kappaleen, jolla oli heti suuri vaikutus minuun. Kuultuani sen sanoin haluavani laulaa kappaleen gaeliksi omalla levylläni – keinolla millä hyvänsä. Muusikot sanoivat minulle, ettei se olisi mahdollista, sillä gaeliksi on vaikea laulaa ja huonosti hoidettuna se voisi kuulostaa hölmöltä. Heidän kieltävä vastauksensa vain innosti minua lisää!

Näimme blogistasi, että kävit New Yorkissa ja jaoit siellä Music Gifts -levyä. Miten sait tämän tilaisuuden?

KOKIA: Se oli todella upeaa! Itse asiassa tällä levyllä on suora yhteys syyskuun 11. päivän tragediaan. Vaikka siitä on seitsemän vuotta, monien haavat eivät ole parantuneet. Halusin lohduttaa heitä tämän levyn välityksellä. Olin valtavan iloinen jakaessani levyä ihmisille.

Oliko tämä merkki Amerikan-konsertista?

KOKIA: Mahdollisesti, jos minulla vain on aikaa.

Sinulla on todella tiukka aikataulu tämän promootiovierailun ja Euroopan-kiertueesi lisäksi: kaksi muuta levyä, KOKIA∞AKIKO ~balance~ ja AKIKO∞KOKIA ~balance~, sekä KARMA-single Phantom~Requiem for the Phantom -animeen joulujulkaisusi Christmas Giftin jälkeen. Miten olet pystynyt saamaan näin paljon töitä päätökseen näin lyhyessä ajassa?

KOKIA: Viime vuonna juhlin kymmenvuotista uraani, joten halusin tehdä kasan kappaleita sitä varten. THE VOICEn Japanin-julkaisun jälkeen minulla oli paljon aikaa säveltää ja siirtyä Fairy Dance ~KOKIA meets Ireland~:in, Christmas Giftin, KOKIA∞AKIKO ~balance~:n ja lopulta AKIKO∞KOKIA ~balance~:n pariin.

Voisitko kertoa meille noista kahdesta levystä? Miksi nimet eroavat toisistaan?

KOKIA: Se on hieman vaikeaa. (nauraa) KOKIA∞AKIKO~balance~ oli jatke sille, mitä olen tehnyt tähän mennessä, kun taas AKIKO∞KOKIA~balance~ -levy oli näkökulma Akikolle, joka ei ollut ilmaissut itseään vielä. Valjastin siihen omat tunteeni vastakohdaksi KOKIAn tunteille, joita olen tähän mennessä työstänyt. Loppujen lopuksi näiden kahden universumin voi nähdä liittyvän yhteen, josta läsnäolevana merkkinä on kahden nimen välissä oleva ikuisuuden symboli.

Entä ensimmäinen single?

KOKIA: Se on kappale, joka on tehty huhtikuussa esitettyyn Phantom~Requiem for the Phantom -animeen. Se on faneille, jotka nauttivat eri äänimaailmoja sisältävistä musiikkikappaleista.

Näin lyhytelokuvan nimeltä Ojii-chan no Tulip, jonka omistit isoisällesi. Yllätyin nähdessäni sinun jakavan jotain niin henkilökohtaista, sillä et yleensä tee niin. Miksi halusit jakaa tämän?

KOKIA: Halusin tämän elokuvan tekevän vaikutuksen yleisööni, joko musiikin tai elokuvan kuvaston välityksellä. Halusin myös jättää jotakin katoamatonta muistoihini.

Kuulimme aiemmin kappaleen nimeltä Grandfather’s Ship, kun se soitettiin nettiradioshow’ssa. Julkaisit sen vain muutaman sinulle läheisen ihmisen kesken, mutta aavistitko, että se soitettaisiin jonain päivänä mediassa faniesi kuultavaksi?

KOKIA: Omistin kappaleen isoisälleni, kun hän oli vielä elossa. Tein kappaleen eräälle, joka oli minulle todella tärkeä, joten kappale on minulle erityinen. En ole aikeissa julkaista sitä tulevaisuudessa.

Aiotko osallistua lyhytelokuvien tai draamasarjojen tekoon?

KOKIA: Olen aiemmin tehnyt lyhytelokuvan ja jos se vain on mahdollista, haluaisin työskennellä videoiden parissa.

Minkä muun teosta haaveilet musiikin lisäksi?

KOKIA: Musiikin lisäksi haluaisin piirtää. Olen aina tehnyt piirroksia levyjeni kansitaidetta, vihkosia, oheistuotteita ja nettisivuja varten. Haluaisin keskittyä piirtämiseen enemmän.

Oletko koskaan ajatellut kuvakirjan tekoa, jossa käyttäisit omia piirroksiasi ja tarinoitasi?

KOKIA: Olen pohtinut levyn mukana tulevan kirjasen tekoa. Luulenpa, että teen jotain sellaista lähitulevaisuudessa, jos se vain toimii.

Millaista oli tavata Georges Moustakin kanssa? (toim.huom. Moustaki on ranskalainen chanson-artisti.)

KOKIA: En tiennyt hänestä aiemmin muuta kuin nimen. Hän on hyvin rauhallinen ja todellinen herrasmies.

Keiden eurooppalaisten tai amerikkalaisten artistien kanssa haluaisit tehdä yhteistyötä?

KOKIA: Jos siihen olisi mahdollisuus… En tiedä vielä. Aikataulujen pitäisi sopia myös yhteen.

Olisiko sinulla viestiä haastattelun lopuksi?

KOKIA: Kaikille JaME:n lukijoille ja niille, jotka etsivät minusta tietoa – kuten sinä (nauraa): toivon kappaleideni koskettavan koko maailmaa. Netti tuo meidät lähemmäksi toisiamme kuin todelliset välimatkat. Toivon teidän löytävän kaunista musiikkia ja että meillä on kauniita kohtaamisia. Kiitos siis teille minun seuraamisestani tähän asti ja jatkakaa urani seuraamista tulevaisuudessakin!

Kiitos oikein paljon.

KOKIA: Kiitos.


JaME kiittää KOKIAa ja hänen managementtiaan tämän haastattelun mahdollistamisesta.