Kahala syntyi Tokiossa Shimogawara Tomomina 17. päivä elokuuta vuonna 1974. Musikaalinen ura käynnistyi nuoren Tomomin toimittua mallina non-no-muotilehdelle vuonna 1995, jonka kuvauksista tunnettu tuottaja, globen jäsen Komuro Tetsuya hänet löysi. Kekseliäästi Komuro loi naiselle taiteilijanimen Tomomi Kahala, joka syntyi miehen omista nimikirjaimista. Vuoden 1995 loppupuolella Kahala julkaisi Komuron sanoittaman esikoissinglen Keep yourself alive, joka myi yli 360 000 kopiota ja nousi 8. sijalle Oriconin listalla.
Ensijulkaisun jälkeen Kahalan ja Komuron suhde nousi yleiseen tietoisuuteen, ja mediajulkisuuden siivittämänä heistä tuli pian yksi seuratuimmista parista, mikä näkyi myös Kahalan kasvavassa suosiossa muusikkona. Hänen toisella singlellään I BELIEVE Komuro vierailee myös vokaaleissa, ja kyseistä kappaletta pidetään yleisesti rakkauden ylistyksenä. Single myi edeltäjäänsä paremmin, noin miljoona kappaletta, jättäen taakseen Namie Amuron koko vuoden yhteenlasketut myyntiluvut. Vuoden 1996 ensimmäinen single I'm proud todisti, että Kahalan uniikki ja omaperäinen ääni oli vakiinnuttanut paikkansa musiikkiteollisuuden tähtikaartissa, ja yksilö on hänen uransa kolmanneksi myydyin single. Kahalan esikoisalbumi LOVE BRACE - kokonaan Komuron säveltämä, sanoittama ja tuottama teos - myi huikeat 2,5 miljoonaa kappaletta. Kuuluisasta rakkausteemastaan tunnettu albumi on Komuron mukaan hänen tähän asti tuottamista teoksistaan paras.
Seuraavat kuukaudet olivat nuorelle laulajattarelle kiireisiä, ja kyseistä aikaa pidetäänkin hänen uransa kultakautena. Ensimmäisen albumin menestyksen myötä lokakuussa julkaistiin uusi single, Save your dream, joka oli nopeatempoinen laulu, tyylillisesti lähellä globen tuotantoa. Talvella 1997 Kahala julkaisi seuraavan kokopitkän albuminsa, Storytelling. Vaikka levy nousi Oriconlistan kärkeen, ei se onnistunut saavuttamaan edellisen levyn myyntilukemia, vaan jäi jälkeen myyden vain noin 1,37 miljoonaa kopiota.
Vuonna 1998 Kahalan suosio alkoi valitettavasti horjua rakastavaisten etääntyessä toisistaan ja median huomioidessa nopeasti heidän henkilökohtaiset vaikeutensa. Kirkuvat lööpit syyttivät paria huumeiden käytöstä, mikä johti yleisön pettymykseen ja lopulta Kahalan levy-yhtiön vaihdokseen. Vaihdettuaan WEA Japaniin, laulajatar julkaisi uuden singlen kesäkuussa 1998. Tumblin' dice ei kuitenkaan edes onnistunut nousemaan edes Top 10:neen.
Tässä vaiheessa Kahalan ura luokiteltiin jo 'epävarmaksi'. Tätä tuki se tosiasia, että hänen ja Komuron välinen suhde päättyi lokakuussa 1998, jolloin hän virallisesti muutti ulos tämän asunnosta. Marraskuussa ilmestyi hänen kolmas albuminsa nine cubes, mutta se myi ainoastaan masentavat 261 000 kappaletta, kaukana edellisten julkaisujen sensaatioluvuista. Komuron kanssa jaetun rakkaussuhteen päättyessä Kahalan unelmat näyttivät saavan surullisen päätöksen. Oli vain ajan kysymys milloin lööppien vainoama nainen joutuisi seuraavan skandaalin kouriin; tällä kertaa suosio laski itsemurhayritystä koskevan tiedon vuodettua julkisuuteen.
Kuntoutuksensa jälkeen Kahala
Heinäkuussa 1999 Kahala palasi vähäeleisesti singlellään As a person, edelleen Warnerin sopimuksen alaisena ja maineikkaan Masato « Max » Matsuuran tuottamana. Epäonni kuitenkin vaikutti seuraavan Kahalaa, sillä sekä kyseinen single, että sitä seuraavat julkaisut, toinen single ja neljäs albumi One Fine Day, epäonnistuivat myymään hyvin. Julkaistuaan toisen kokoelmalevyn Japan WEA:n kautta, Kahala päätti irtisanoa sopimuksensa itse, ja vaihtoi levy-yhtiötä.
Tämän jälkeen Kahala siirtyi Japanista Yhdysvaltoihin, missä hän tapasi tunnetun tuottajan Andy Marvelin, joka otti haasteekseen Kahalan vuoden 2001 comeback-singlen Never say neverin tuottamisen. Tehtyään sopimuksen UNIVERSAL MUSIC Japanin kanssa Kahala muutti musiikillista suuntautumistaan r'n'b-painoitteisemmaksi, ja näytti PRECIOUS-singlensä myötä yleisölle viidennen albuminsa Love againin uuden suunnan. Valitettavasti tämä ei tehnyt kuuntelijoihin kovinkaan suurta vaikutusta, vaikka kriitikot arvostelivatkin kyseistä albumia lempeimmin sanankääntein kuin edellisiä 'floppeja'.
Kahala palasi jälleen syyskuussa 2004 korealaisella coverkappaleella anata ga ireba, ja tällä kertaa onni näytti olevan hänen puolellaan; media ryhtyi oitis ylistämään häntä. Kymmenettä juhlavuottaan musiikkibisneksessä juhlistaakseen Kahala julkaisi albumin Naked, joka esitteli artistin, joka pyrki luomaan itselleen omaa nimeä ja tahtoi päästä pois Komuron vaikutteiden varjosta. Albumin ansiosta maailma näki Kahalan täysin uudenlaisessa valossa; hän oli kasvanut tytöstä naiseksi. Tämän hän todisti poseeraamalla alasti albumin kannessa, levyn nimen kirjaimellisessa hengessä. Joulukuussa 2005 hän juhli vuoristoratamaista uraansa myös erityisellä kiertueella.
Itsenäisenä artistina Kahala muutti nimensä Kaharaksi, ja julkaisi kohutun valokuvasarjan, jossa hän poseerasi jälleen alastomana, ja josta tuli (kuten arvata saattaa) menestys. Ilmeisen innostuneena lupaavista myyntiluvuista julkaisi Kahara uuden alastonkuvakirjan. Bonuksena seurasi DVD sekä erityissuunniteltuja kondomeja. Julkaisun tuotosta osa meni japanilaiselle AIDS-rahastolle.
Vuonna 2006 hän julkaisi kaksi uutta singleä, jotka musiikillisesti jatkoivat Nakedin viitoittamaa tyyliä, ja joista toisen oli sanoittanut tunnettu Nakajima Miyuki. Vaikka Kaharan suosio on hiipunut vuosien saatossa, on hän silti mielenkiintoinen artisti, joka on puhjennut kukkaan takavuosien epäonnesta huolimatta. Toivommekin hänen uransa jatkuvan menestyksekkäänä!
