Tämän syksyn kolmas singlejulkaisu Kiyoharulta, kokopitkää Forever Lovea edeltävä Melodies arvosteluvuorossa.
Lokakuun lopussa ilmestynyt Melodies on Kiyoharun kolmas peräkkäinen single ennen marraskuista, soolouran viidettä kokopitkää albumia. Sinkusta ilmestyi kaksi versiota, joista tyyppi A, mukanaan nimikkokappaleen PV:n sisältävä DVD, on nyt arvostelussa.
Melodies oli hyvin pitkälti sellainen kuin olin osannut odottaa; Kiyoharun tapana viime aikoina on ollut julkaista kevyitä ja tunteikkaita balladeita ja keskitempoisia kappaleita, joissa hänen äänensä, nätit melodiat ja akustinen kitara ovat suuressa osassa. Melodies on balladiksi ehkä hieman liian rytmikäs ja nopea, mutta joka tapauksessa kuitenkin melko rauhallinen ja hieman surumielinen rock-biisi. Kappaleessa ei sinänsä ole mitään vikaa, se on oikein kaunis ja tunteita välittävä, oikeastaan hyvin tyypillinen Kiyoharun kappale. En vain osaa olla vertaamatta sitä esimerkiksi Poetry- ja Mellow-albumien aikaisiin lukuisiin uskomattoman upeisiin kappaleisiin, joiden rinnalla Melodiesista vain puuttuu se jokin. Melodies kelpaa hyvin rauhalliseksi syksyiseksi taustamusiikiksi, mutten usko palaavani tämän pariin enää esimerkiksi parin vuoden päästä, kuten vielä nykyäänkin palaan niihin Kiyoharun soolouran varhaisiin kappaleisiin.
Siinä missä nimikkokappale oli ennalta-arvattava ja hyvin nätti, on singlen b-side Blood Tree yllättävän rokahtava ja rosoinen. Sähkökitarat ja Kiyoharun lievästi muokattu ääni tuovat hyvällä tavalla mieleen SADSin kappaleet, ja oikein innostuin kuullessani pitkästä aikaa soolo-Kiyoharulta näinkin rokkaavan ja tarttuvan kappaleen. Blood Tree on kertakaikkiaan hyvä kappale ja erityisesti Kiyoharun nykyiseen soolouraan kaivattua vaihtelua onnistuneesti tuova biisi.
Bonus-DVD:ltä löytyvä Melodiesin musiikkivideo on kuvattu vaaleasävyisessä, niukasti sisustetussa huoneessa, jossa valtaosan ajasta Kiyoharu soittaa akustista kitaraa. Välillä kuvataan ikkunan läpi sateista, hämärän syksyistä ulkoilmaa. Video on katsomisen arvoinen bonus sinkulle sen tukiessa erittäin hyvin kappaleen tunnelmaa, mutta lähes kuusiminuuttisena alkaa loppua kohden tuntua hieman liian yksitoikkoiselta.
Kokonaisuutena Melodies on ihan onnistunut single Kiyoharulta. Nimikkokappale kestää hyvin kuuntelua lievästä yllätyksettömyydestä huolimatta, ja Blood Tree tarjoaa sopivasti kaivattua vauhtia ja asennetta. Suosittelen.
