Arvostelu

Hello1103/Gargle – Angraecum EP

02.04.2020 2020-04-02 18:15:00 JaME Kirjoittaja: Adolfiina

Hello1103/Gargle – Angraecum EP

Neljän biisin EP esittelee kaksi lupaavaa ambient-yhtyettä.


© Dewfall Records
EP CD

Angraecum EP

Gargle, Hello1103

Kuten hyvin tiedetään, ei musiikkiharrastus ole mikään suljettu pienoismaailma vaan monellekin elämän osa-alueelle kehittävä ja hyödyllinen asia. Nytkin pääsemme esimerkiksi opiskelemaan kasvisukujen tieteellisiä nimiä kahden japanilaisyhtyeen avustuksella. Hello1103:n ja Garglen split-EP:n nimi Angraecum on nimittäin sen verran mystinen, ettei sitä voi olla hakukoneella tarkistamatta. Selviää, että latinankielinen sana viittaa tähtikämmeköiden sukuun. Eipä olisi arvannut, vaikka toisaalta musiikki ja kukat ovat melkeinpä niitä ensimmäisiä asioita, joita mieleen juolahtaa maallisen kauneuden esimerkkejä pohdittaessa.

Angraecum EP koostuu tosiaan kahden eri artistin kappaleista. Hello1103 on tietokonemusiikkiin keskittyvä duo, joka koostuu ”trackmaker” Hitomista ja visualisti yukakosta. Audiovisuaalinen yhtye tuottaa liikkuvaa kuvataidetta myös muille yhtyeille sekä tarjoaa alan konsultaatiota. Toinen EP:llä esiintyvistä yhtyeistä, Gargle, on niin ikään duo. Yhtye luonnehtii instrumentaalista musiikkiaan ”post-klassiseksi” ja ”post-rokiksi”. Soitinvalikoimaan kuuluvat muiden muassa kitara, haitari ja piano. Ahkerasti keikkaileva yhtye on ehtinyt esiintyä myös Espanjassa ja Ranskassa asti. Lisäksi Angraecum EP:stä kerrotaan levy-yhtiön sivuilla, että EP:n kantavana teemana on rukous, eivät suinkaan kukkaset, kuten julkaisun nimestä olisi voinut päätellä.

Kunnia EP:n aloittamisesta on suotu Hello1103:lle ja kappaleelle nimeltä Evergreen. Kyseessä on digitaalisen pianosoundin ja sanattoman ihmisäänen muodostama miellyttävän pehmeä äänimatto. Yhdessä kappaleen nimen kanssa eivät mielleyhtymät loputtomana jatkuviin sammalmättäisiin ole oikeastaan kovinkaan kaukana. Äänimaisema houkuttelee kääriytymään itseensä ja lakkaamaan ajattelemasta. Puolivälissä maisemaan ilmestyvät avaruuspulputukset ja loppua kohden voimistuva uhkaava kohina saavat olon jännittymään. Pehmoisessa rauhassa löhöily ei koskaan kestä ikuisesti. Matka jatkuu silti toiveikkaassa valossa.

Seuraavana esiintyy Gargle raskaasti nimetyllä Guilt and Shamella. Kappaleen alussa pianon vähäeleinen sointukulku saa seurakseen murheellisen haitarimelodian. Hetken aikaa kaksikko laahustaa halki jäätyneen maiseman, mikä musiikillisesti muodostaa jotain sanoinkuvaamattoman kaunista. Tovin kuluttua joukkoon kuitenkin liittyy hieman keinotekoiselta kuulostava syntikkavalli. Raskaalla kädellä annosteltu äänitehoste on vähän liiankin voimaperäinen eikä tässä tapauksessa onnistu tihentämään kappaleen tunnelmaa vaan päin vastoin banalisoi sen jopa virrenomaisesta hartaudesta tavanomaiseksi ambient-paisutteluksi. Ensimmäiset puolitoista minuuttia kappaleesta ovat kuitenkin silkkaa taikaa.

Hello1103:n esittämä Calling on terästetty englanninkielisillä sanoituksilla. Sanat on kirjoittanut muun muassa konsolipeli ICO:n You Were There -tunnussävelmästä tuttu Lynne Hobday. Musiikillisesti kappale jatkaa EP:n pianovetoista linjaa. Mukana on myös tietokoneperkussioita ja aimo liuta ulkoavaruudellisia synaääniä. Laulujohtoisuutensa ja selkeän rytmisoitinsektion vuoksi kappale on EP:llä kauimpana ambient-utuilusta ja lähimpänä perinteistä poppi-ilmaisua. Semmoisena kappale jääkin ehkä vähän vieraantuneeksi seurastaan. Toisaalta kahdeksan minuutin kesto osoittaa ihailtavaa kunnianhimoa, joka ei tässä tapauksessa edes jää kappaleen häpeäksi vaan on päin vastoin sen ylpeys.

Viimeisenä hiipivä Unfinished Prayer tuo takaisin Garglen ihastuttavan haitarin, ainakin hetkeksi. Dramaattisen intron jälkeen irrottaudutaan nimittäin yllättäen ihka-aidon jousisektion tunnelmointiin. Edellisen Gargle-numeron tapaan rauhaisa tyven saa aikaa myöten ylleen raskaat syntetisaattoripilvet. Välillä erilaisten huminoiden valikoima kasvaa niin kovaksi, että se peittää melkein kaiken alleen, sitten se taas hiljenee päästäen jouset vetelemään kaihoisia säveliään kaikessa rauhassa. Harmi kyllä yhtyeen omalaatuinen haitari pysyttelee intron jälkeen piilossa kappaleen loppuun asti.

Se, miten rukousteema Angraecum EP:ltä ilmenee, ei ole kappalekokoelman kuuntelun jälkeen mitenkään päivänselvää. Kyseessä on lopulta melko hajanainen sarja nykyaikaista ambient-musiikkia perin erilaisissa mielialoissa ja äänenväreissä. Levyn läpi kulkevaa yhtenäistä teemaa ei suoraan sanoen keksisi, ellei siitä etukäteen tietäisi. Tämä nyt ei tietenkään ole itse musiikin kannalta vähimmässäkään määrin olennainen seikka.

Käytännöllisesti katsoen Angraecum esittelee kaksi pintapuolisesti melko samanoloista yhtyettä, jotka paljastuvat kuitenkin syvemmiltä luonteiltaan hyvin erilaisiksi. Kaksi kappaletta ei toki ole mitenkään riittävä otos minkään yhtyeen koko tuotannosta. Tämän EP:n perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että Hello1103 on yhtyekaksikosta valoisampi ja lähempänä trendikkään eteeristä digipoppia, kun taas Gargle edustaa synkempää ja juurensa pidemmälle ulottavaa jälkirokkitunnelmointia. Vaikutelma voi tarkemmalla tutustumisella osoittautua vääräksikin. Joka tapauksessa Angraecum EP tarjoaa kevyen ja helposti pureskeltavan annoksen kaunista ja sydäntä puhuttelevaa nykymusiikkia. Olisi näihin suloisiin säveliin mielellään uppoutunut täyspitkänkin albumin ajaksi.


MAINOS

Aiheeseen liittyvät artistit

Gargle © Dewfall Records
Gargle
Hello1103 © Dewfall Records
Hello1103

Aiheeseen liittyvät julkaisut

EP CD 2020-03-20 2020-03-20
Gargle, Hello1103
MAINOS