Basisti Yukito aloitti Raphaelin vuonna 1997. Kitaristi Kazuki liittyi pian mukaan omaksuen johtajan roolin. Seuraavaksi joukkoon tarvittiin vielä vokalisti Yuki ja rumpali Hiro.
Mielenkiintoista kyllä, aloittaessa jäsenet olivat noin 15-vuotiaita.
Jo aloitusvuonna maailma näki lupaavan Raphaelin ensimmäisen esiintymisen ja demon (Eternal Wish, todokanu no kimi e).
Seuraavana vuonna ilmestyi minialbumi Lilac sekä single White love story.
1999 toi mukanaan kaksi singleä + yhden maxi-singlen, jonka jälkeen menestyksekäs Raphael siirtyi major-bändiksi noin vuoden puolivälissä.
Ensimmäinen single massoille oli Hana Saku Inochi Aru Kagiri. Kaksi singleä ja minialbumi Mind Soap seurasi pian perässä.
Kuten major-statukseen usein kuuluu, muuttui Raphaelinkin visuaalisuus erikoisista vaatteista ja runsaista meikeistä huomattavasti luonnollisempaan suuntaan. Osa piti siitä, osa ei: Jäsenten itsensä mielestä he eivät olleet muuttuneet.
Yhä nuorista jäsenistä koostuva bändi julkaisi seuraavaksi päättäjäisteeman sisältävän julkaisusarjan (single Lost Graduation, minialbumi Sotsugyô - graduation, video Raphael Special LIVE 'graduation'
-2000.3.4 Nippon Budokan-): jos he olisivat pysyneet koulussa, olisivat he valmistuneet vuonna 2000.
2001 Raphaelilta ilmestyi huimasti DVD:itä. 4 DVD:n lisäksi bändi julkaisi albumin Fumetsuka 21. helmikuuta.
1. elokuuta ilmestyi singlekokoelma Raphael Singles, joka sisälsi kaikki julkaistut singlet.
Valtaisan menestyksen jälkeen Raphaelille oli tapahtuva jotain ikävääkin: Johtohahmo, säveltäjä Kazuki kuoli yllättäen 31. lokakuuta 2001.
On vaikeaa kuvailla jäsenten ja fanien tunnelmia nuoren ja lahjakkaan muusikon menehtyessä. Kaipaamme ja muistelemme häntä.
Tapahtuman johdosta Raphael pistettiin jäihin hetkiseksi ja myöhemmin se lopetettiin kokonaan.
Jälkeenpäin Yukito aloitti sooloprojektin Black Love, joka ei kestänyt pitkään. Hiro ja Yuki perustivat bändin Rice.
Raphael on visual kein maailmassa tärkeä nimi. Nimi juontaa Rafael-enkeliin ja enkeleitä ylipäätään käytetään myös bändin teemana.
Musiikki on iloista, perinteistä visual kei -bändiltä odotettavaa menoa. Yukin ääni tosin on tasoa "joko rakastat tai vihaat". Ensimmäisiin kuuluvat pääsevätkin nauttimaan oivista sävellyksistä täysin rinnoin.
