Lunacy piti ensimmäisen konserttina Machida Play Housella Kanagawassa, jonka yleisössä oli 15 henkeä. Bändillä oli jo tässä vaiheessa luotettava kokoonpanonsa: Ryuichi vokalistina, Sugizo johtokitaristina, Inoran rytmikitaristina, J basistina ja Shinya rumpalina.
Heillä kaikilla oli erilaiset taustat ja he yhdistivät musiikkinsa punk-rockmaiseksi, josta he kaikki pitivät. Avainsana tälle bändille on originaali musiikki, jota he kaikki pyrkivät soittamaan ilman johtajaa.
Kolme kuukautta tästä eteenpäin heidän ensimmäinen demokasettinsa Lunacy julkaistiin. Se oli myynnissä paikoissa, joissa he pitivät konsertteja. Joulukuussa samana vuonna he nauhoittivat toisen demo-kasettinsa Shaden ja pian sen jälkeen kolmannen Lastlyn.
Onko se musiikin vai heidän ulkonäkönsä ansiosta, että lehdistö huomasi heidät? Kuva heidän punkmaisen ulkonäön ja vaikuttavien kampausten kera ilmestyi lehdessä ja auttoi heitä kuuluisuuteen Japanissa. Bändi, joka oli täysin tuntematon 7 kuukautta sitten ja soitti 15 ihmiselle, soitti nyt 150 henkilölle.
Heidän ensimmäinen albuminsa, jonka tuotti Yoshiki, julkaistiin 21. toukokuuta 1991. Tämän tapahtuman aikoihin Lunacystä tuli Luna Sea ja siispä ensimmäisen julkaisun nimi oli loogisesti Luna Sea. Emme voi tietää kuinka monta kappaletta he myivät levyään, mutta yhä enemmän ja enemmän ihmisiä alkoi käydä yhtyeen konserteissa. Albumilla oli jo muutamia mestariteoksia kuten Time is Dead (J), Blue Transparency (Inoran), Moon (Sugizo) tai Precious... (J). Kaikki sanoitukset on kirjoittanut Ryuichi. Indies-albumina se toden totta oli kaukana huonosta.
Yhtye eteni nopeasti majoriksi ja faniklubi Slave perustettiin vuonna 1992. He pitivät konsertin Shibyua Koukaidolla tämän tapahtuman kunniaksi (yleisössä oli noin 2000 ihmistä) ja konsertti myytiin loppuun puolessa tunnissa. Ensimmäinen major-albumi Image julkaistiin 21. toukokuuta.
Vuonna 1993 he julkaisivat ensimmäisen singlensä Believen ja toisen albuminsa Edenin, josta voimme löytää melodisia punk-kappaleita kuten Jesus, Providence, Believe tai Lamentable.
Seuraavana vuonna julkaistiin Mother - albumi, jonka tekemisen aikoihin bändi päätti eristäytyä muusta maailmasta. Tämä levytys on bändin suurimpia aikaansaannoksia, jolta löytyy useita klassikoksi nousseita sävellyksiä. Seuraavan albumin Stylen jälkeen he jäivät lyhyelle tauolle.
Bändin jäsenten väliaikaisten soolokokeilujen ja erilaisten menestysasteiden jälkeen viisikko kokoontui jälleen Akasaka Blitzin lavalle joulukuun 17. päivä vuonna 1997, jolloin he ilmoittivat paluustaan.
Storm, Shine sekä I for you ilmestyivät heidän seuraavalla albumillaan Shinella heinäkuussa vuonna 1998, ilmentäen heidän rocktyylinsä muuttuneen entistä pop-rockmaisemmaksi. Tämän albumin jälkeen seurasi Shining Brightly -kiertue, jonka yhteistyökumppanina toimi Disney, koska Inoran oli säveltänyt loppukappaleen Breathin heidän elokuvalleen nimeltään Mulan.
Tammikuussa 1999 he soittivat kolme konserttia kolmessa kaupungissa Aasiassa (mutta Japanin ulkopuolella): Taipeissa, Hong-Kongissa ja Shanghaissa.
Bändin 10. vuotispäivän kunniaksi he pitivät jättikonsertin Capacity Illimitedillä. Valitettavasti Tokiossa riehuva myrsky tuhosi suuren osan lavasta, joka oltiin pystytetty tätä tapahtumaa varten. Mutta tämä ikävä onnettomuus ei estänyt konserttia saamasta valtavaa suosiota, kun 100000 ihmistä lopulta tuli konserttiin. Luna Sean viisi jäsentä tuli lavalle käyttäen helikopteria kuten The Beatlesin jäsenet aikoinaan. Show päättyi valtaviin ilotulituksiin. Samoihin aikoihin he julkaisivat ensimmäisen best of -albuminsa: Never sold outin.
Tammikuun 1. päivä 2000 keskiyöllä Luna Sea soitti konsertin Zepp Tokyolla uuden vuosituhannen kunniaksi. He soittivat Sweetest coma againin tässä konsertissa, jonka on säveltänyt J ja sitä käytettiin loppukappaleena uusimmassa James Bond -elokuvassa Japanissa.
25. kesäkuuta Premiere of Lunacy -konsertissa he tarjosivat faneilleen kappaleita tulevilta albumeiltaan; valitettavasti yleisö ei oikein seurannut tilannetta, koska olivat tottuneet vanhoihin hitteihin ja tämän konserttikokemuksen jälkeen he olivat hieman eksyksissä. Lunacy, bändin 7. albumi, näytti hyvältä musikaaliselta tilkkutyöltä, ollen välillä väkivaltainen ja välillä rauhallisempi.
8. marraskuuta heidän Brand new Chaos act 2 -kiertueen aikana yleisö vastaanotti uutiset, joita kukaan ei tahtonut uskoa tulevan: Luna Sea hajoaisi. Kukaan bändin jäsenistä ei käyttänyt nimikettä "hajoaminen" (=kaisan), vaan "shumaku"a (=tarkoittaa (suunnilleen) väliverhoa). Tähänkään päivään mennessä kukaan heistä ei ole puhunut "hajoamisesta". Love Song oli heidän viimeinen singlensä.
27. joulukuuta 2000 he soittivat viimeisen konserttinsa, jonka nimi oli Last Live. Vaikka tämän päivän jälkeen jäsenet lähtivät kulkemaan eri teitä, lähtivät he lavalta sangen symbolisesti, pitäen toisiaan kiinni kädestä. Kukin jäsen jatkoi sittemmin musiikillista uraansa erilaisissa projekteissa ja soolourilla.
Vajaa seitsemän vuotta yhtyeen "viimeisen" konsertin jälkeen fanit kokivat yllätyksen. Luna Sea julkaisi nettisivuillaan uutisen One Night Déjavu -konsertista. Bändi palasi yhdeksi illaksi yhteen, ja esiintyi Tokyo Domella vuoden 2007 jouluaattona. Konsertti taltioitiin ja julkaistiin maaliskuussa 2008 DVD:llä. Myöhemmin, toukokuussa 2008, Luna Sea kokoontui vielä uudelleen yhteen soittamaan hiden muistotapahtumassa hide memorial summit.
Vuoden 2010 marras- ja joulukuussa Luna Sea keikkailee jälleen yhdessä 20-vuotisjuhlakiertueen muodossa. Konsertteja on Saksassa, Yhdysvalloissa, Hongkongissa, Taiwanissa sekä Japanissa.
Luna Sea on yksi niistä bändeistä, joka jokaisen Jrock-fanin on melkeinpä pakko tuntea. He saavuttivat uskomattoman suosion ja vaikuttivat Japanin rock-skeneen todella paljon.
Alkuaikoinaan Luna Sea oli visual kei -bändi, mutta vähitellen he siirtyivät "normaalimpaan" rock-tyyliin, ja loppuaikoinaan jopa poppiin.
