kirjoittaja: katrin & Elina

© JaME

girugamesh, Inferno Stage 16:45, 28. kesäkuuta 2009

Tuska-festivaalin sunnuntai alkoi auringon armottomalla paahtamisella mustapukeisen kansan täyttäessä Kaisaniemen puistoa. Festivaalille sisään pyrkivän Tuska-kansan seassa näkyi lukuisa girugamesh- ja MUCC-paitaisia ihmisiä – oli selvää, että japanilaisen musiikin ystävien määrä festivaalilla kasvaisi 2007 vuoden määrästä. Jo aamulla osa innokkaista jrock-faneista suuntasi kulkunsa japanilaisten bändien esiintymistelttoihin: MUCC-fanit Sue Stagelle ja girugamesh-fanit Infero Stage -telttaan.

Iltapäivää odoteltiinkin sitten innokkaina, ja Medeian lopeteltua loput japanilaisen musiikin faneista ryntäsivät täyttämään hieman ulkoilmaa viileämpää Inferno -telttaa. Osanotto oli yllättävä, ja viisitoistarivisen jrock-fanimassan taakse uskaltautui hämmästyttävä määrä ”perushevikansaa” katselemaan, mitä japanilaisilla oli tarjottavana.

Hieman ennen keikkaa girugamesh-fanit aloittivat yleisen ennen keikkaa -meluamisen ja girugamesh-huudot, joihin jotkut tuskalaiset päättivät vastata sangen kovaäänisillä ”POKEMON!” -huudoilla.

Keikka alkoi lähellä kello viittä girugameshin elektronisen crazy-keikkaintron kajahtaessa soimaan. Teltta täyttyi melusta, ja girugameshin mustiin pukeutuneet pojat astelivat lavalle villitsemään yleisöä. Pokemon-huutajat saivat jauhot suuhunsa, kun Tuskan keikka aloitettiin stupidilla. Parempaa ja villimpää alkua ei keikalle voisi olla, ja bändi sai osakseen hyväksyvänlaisia ilmeitä myös muulta yleisöltä faniensa palvovien katseiden lisäksi.

Villiä girugamesh-settiä jatkettiin MUSIC-albumin kappaleilla ULTIMATE 4 ja FREAKS. Yleisö vastasi kappaleiden tahtiin laulamalla, huutamalla, moshaamalla ja nyrkkiä heristämällä, ja paikalla nähtiin myös furikonkareita hämmentämässä hevarikansaa vielä enemmän. Muutama jrock-kansan ulkopuolinenkin katsoja innostui riehumaan nopeiden biittien, rankkojen kitaroiden ja Satoshin räppäämisen ja huutamisen ansiosta.

Festarisetti ei kuitenkaan sujunut ongelmitta, ja kaikkien harmiksi rumpali Яyo koki lukuisia teknisiä vaikeuksia. Rummuissa oli jotain vikaa, ja teknikot juoksivat paikalle avustamaan hitaasti hätääntyvää rumpalia, ja girugameshin basisti ShuU yritti pelastaa tilanteen opettamalla yleisölle japania ja puhelemalla leppoisia. Yleisö alkoi kuitenkin liikehtiä levottomasti ongelmien jatkuessa ja soittotauon venyessä, ja yleisön perältä alkoi kuulua lukuisia kärsimättömiä "Soittakaa jotain, mitä vaan!" -huutoja.

Hetken neuvoteltuaan Nii ja ShuU alkoivat sitten soittaa Mission Impossiblen tunnarina tunnettua LIMP BIZKITin Take a look aroundia. girugamesh-fanit villiintyivät tämän perinteisen jatkumon myötä, ja kappalevalinta vaikutti miellyttävän ja huvittavan myös muuta Tuska-kansaa. Koko teltta taputti mukana, ja keikka jatkui entiseen malliin.

Iltapäivän aikana hämärässä Inferno Stage -teltassa ehdittiin kuulla vielä mm. uunituore GAMBLE, vauhdikas Angry Juice ja yleisön täysin villinnyt, rankisteleva girugamesh-klassikko deceived mad pain. girugamesh iloitsi fanejaan ja pusersi heistä kaiken energian lopettamalla iloisella evolutionilla, josta on kehkeytynyt uusi ja pysyvä settilistavalinta. En tiedä miten hevikansa otti viimeisen kappaleen vastaan, mutta girugamesh-fanit eivät olleet voineet toivoa parempaa lopetusta.

girugameshin jäsenet hyvästelivät yleisönsä ja lähtivät lavalta heilutellen ja hymyillen. Hymyihin vastattiin yleisöstä, eikä ketään näyttänyt kauheasti vaivaavan, että teknisten ongelmien takia bändi menetti soittoaikaa muutaman biisin verran.

Soitetut seitsemisen biisiä olivat kuitenkin suurimmilta osin girun parhaimmistoa ja esittelivät bändin tuotantoa laidasta laitaan. girugamesh tuntui antavan kaikkensa, ja vaikkei se ehkä miellyttänyt Tuska-konkareita yhtä paljon kuin girugamesh-faneja, jokainen paikallaolija näytti lähtevän teltasta takaisin paahtavaan auringonpaisteeseen hymyssä suin.


MUCC, Sue Stage 18:30, 28. kesäkuuta2009

Vajaan parin tunnin kuluttua girugameshin keiksta, kello 18:30, vuorossa oli MUCC, toinen Tuskan 2009 vuoden japanilaisvahvistuksista. Bändin suurimmat fanit olivat asettuneet Sue Stagen lavan eteen heti festivaalialueen porttien avauduttua, mutta valtaosa muista jrock-faneista saapui teltan alle My Dying Briden soittaessa päälavalla samalla kun MUCC:n jäsenet ja henkilökunta virittivät soittimia valmiiksi keikkaa varten. Sue-teltta täyttyi vähitellen keikan lähetessä, ja paikalle oli löytänyt tiensä yllättävän paljon myös hevikansaa, joka ei välttämättä tuntenut bändiä ennestään. Myös teltan takana oleva pieni mäki oli täynnä istuskelijoita, joilla oli hyvä kuulo- ja näköyhteys lavalle.

"Mukku"-huutojen ja kiljumisen säestämänä bändin jäsenet astelivat viimein lavalle ja aloittivat settinsä Agehalla. Viimevuotinen sinkkubiisi oli suurelle osaa yleisöstä tuttu entuudestaan, ja keikka lähtikin todella energisesti käyntiin yleisön laulaessa mukana ja hyppiessä musiikin tahtiin. Omalta paikaltani hieman sivummalta pystyin iloisen yllättyneenä katselemaan, kuinka keskellä yleisöä todella monet moshasivat, hyppivät ja heiluttivat käsiään ilmassa, ja jrock-fanien lisäksi myös Tuskan "normaali" hevikansa näytti olevan erittäin hyvin mukana menossa. Sivummalla ihmiset seisoivat rauhallisemmissa merkeissä, mutta valtaosa nyökytteli päätään ja seurasi keikkaa tarkkaavaisesti. MUCC:n kyseenalainen soveltuvuus Tuskaan ei siis ainakaan paikan päällä näyttänyt aiheuttavan kenellekään mitään ongelmia, vaan bändi otettiin hyvin vastaan.

Ensimmäisen biisin jälkeen setti jatkui pääasiassa parin uusimman levyn kappaleilla, mutta välillä kuultiin myös muutama vanhempikin kappale. Jos en aivan väärin muista, näihin kuuluivat ainakin Ranchuu ja Saishuu Ressha. Muuten settilista tuntui ennalta arvattavalta, mutta toisaalta hyvin toimivalta ottaen huomioon festariolosuhteet ja verrattain lyhyen soittoajan. Bändin jäsenistä laulaja Tatsuro oli ehdottomasti kaikkein aktiivisin - hän liikkui ympäri lavaa ja ilmeili tyytyväisen näköisenä. Kitaristi Miya ja basisti Yukke soittivat lähinnä omilla paikoillaan melko ilmeettöminä. Välillä jommankumman huulille eksyi hymy tai rock-henkeä uhkuva irvistys. Rumpali Satochia en valitettavasti omalta paikaltani pystynyt kunnolla näkemään.

Keikan lähestyessä loppuaan soittovuoroon tuli viime vuonna kohauttanut sinkkukappale FUZZ, joka tuntui oikeastaan koko setin kohokohdalta. Yukke vaihtoi normaalin bassonsa suureen kontrabassoon, ja yleisö villiintyi täysin. Fanit tanssivat, pomppivat ja lauloivat energisen biisin mukana, ja bändin jäsenet näyttivät jopa tavallistakin enemmän nauttivan esiintymisestään. Rauhallisempana kohokohtana Tatsuro pyysi yleisöä istumaan maahan, ja suuri osa yleisöstä todellakin istui tai ainakin kyykistyi alas. Tunnelma oli ihmettelevä, mutta toisaalta vaikuttunut... kunnes taas Tatsuron merkistä kaikki hyppäsivät ylös ja jatkoivat tavanomaista keikkakäytöstä - kädet palasivat ilmaan ja hyppiminen ja tanssi alkoivat jälleen.

MUCC lopetti Tuskan settinsä kappaleella Libra. Biisi oli oiva valinta sen ollessa taas yksi suosittu sinkkukappale ja näin ollen monen suuren ja vähän pienemmänkin fanin erityisen hyvin tuntema. Niinpä yleisö oli jälleen todella hyvin menossa mukana, ja keikasta tuntui jäävän positiivinen fiilis kaikille, niin bändille kuin kuuntelijoillekin. Bändin vetäytyessä takahuoneeseen ympäriltäni kuuluikin lähinnä ihastunutta puhetta sekä viimeisiä kiljumisia ja suosionosoituksia bändille.


Kuvista kiitos Marianna Laitiselle