Tooru Furuya Desuconissa

haastattelu - 15.06.2009 06:08

Ääninäyttelijä ja sooloartisti Tooru Furuya vieraili Desuconissa, jossa JaME vaihtoi hänen kanssaan muutaman sanan sekä raportoi ohjelman musiikillisesta annista.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty lahtelainen Desucon mainosti itseään erilaisena tapahtumana; pääsymaksullisen conin valtteihin kuului etenkin runsas ohjelmisto sekä useat kunniavieraat, joista maineikkain kiinnosti animepiirejä aina ulkomaille asti. Ääninäyttelijä eli seiyuu Tooru Furuyan ensimmäinen Euroopan-vierailu sai monen vanhemmankin animeharrastajan liikuttumaan nostalgisiin muistoihin, sillä vuosikymmeniä alalla toimineen konkarin rooleihin lukeutuvat esimerkiksi Gundamin Amuro Ray ja Sailor Moonin Naamioitu Ruusu. Kaiken lisäksi hänen lahjakkuutensa yltää myös musiikkiin, mikä kulminoitui henkilökohtaiseen soolodebyyttiin keväällä 2008.

Desuconissa Furuyan ohjelmistoon lukeutuivat sekä nimikirjoitusten jakaminen että puolitoistatuntinen paneeli, jossa hän sai mahdollisuuden kertoa urastaan omin sanoin. Haastattelutyylisesti toteutetussa ohjelmanumerossa käsiteltiin lyhyesti myös musiikkipuolta ja esimerkiksi nuoruuden rock-unelmista puhuttaessa Furuya mainitsi vasenkätisenä pitävänsä kitaraa kuin Jimi Hendrix. Musiikin ja ääninäyttelyn välillä tehtyä uravalintaa hän puolestaan kommentoi mainitsemalla, ettei rock-muusikon uralla tienaa paljoa Japanissa - tosin lisäten heti perään asian laidan olevan samoin myös ääninäyttelyalalla. Samaan aiheeseen hän palasi myös myöhemmin esitetyn, huonointa kokemusta käsittelevän yleisökysymyksen parissa, jolloin hän nosti alan ikäväksi puoleksi sen, ettei ääninäyttelijöiden tienesteillä pääse ostamaan taloja elokuvatähtien malliin.

Kaikesta huolimatta on selvää, että mies on laajan fanikannan suosiossa, ja oli positiivista huomata hänen antavan yleisölleen myös reilusti vastakaikua. JaME käytti tilaisuuden hyväkseen ja haastatteli Furuyaa hänen musiikilliseen uraansa liittyen.


Miten Suomen-vierailusi on tähän asti sujunut?

Furuya: Kuulin että täällä on kesä, mutta ilma on ollut aika kylmä. (nauraa) Helsingin keskustassa näkyi paljon vihreää, se on hieno asia.

Mitä odotat tältä tapahtumalta?

Furuya: Olen kiinnostunut ottamaan selvää, kuinka paljon minusta Suomessa tiedetään ja mitä minusta ajatellaan. Samalla olen kuitenkin jännittynyt siitä, millaisen vastaanoton tulen saamaan.

Aloitit ääninäyttelemisen todella nuorena. Haaveilitko tuolloin myös laulajan urasta?

Furuya: Yläasteella olin luokkakavereideni kanssa rock-bändissä, jossa lauloin ja soitin kitaraa. Tuolloin uskoin vakaasti, että minusta voisi tulla rock-muusikko.

Olin näytellyt televisiosarjoissa viisivuotiaasta lähtien, ja kymmenvuotiaana aloitin amerikkalaisten sarjojen ja elokuvien dubbaamisen. Animen osalta sain ensimmäisen pääroolini 15-vuotiaana sarjassa nimeltä Kyojin no hoshi, josta tuli Japanissa valtava hitti. Jatkoin ääninäyttelemistä 18-vuotiaaksi asti, jolloin keskeytin sen yliopiston pääsykokeiden aikoihin. Valmistuttuani mietin pitkään ja hartaasti, mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä työkseni, ja Kyojin no hoshinin suuren menestyksen vuoksi päädyin valitsemaan ääninäyttelyrintaman.

Vuosien kuluessa ääninäyttelijät nousivat yhä vain suositummiksi, jolloin perustimme kollegojen kanssa bändin nimeltä Slapstick. Yhtye julkaisi kokonaiset 12 albumia. Tämän jälkeen pidin 15 vuoden tauon levyjen julkaisemisesta, kunnes viime vuonna julkaisin sooloalbumini avex traxin kautta. Olen myös kiinnostunut jatkamaan laulamista, mikäli saan siihen tilaisuuden.

80-luvulla soitit rumpuja seiyuu-yhtye Slapstickissä. Miten tämä yhtye sai alkunsa?

Furuya: Bändin jäsenet olivat hyviä ystäviäni. Vietimme usein yhteisiä baari-iltoja, jolloin meillä oli mahdollisuus laulaa ja soittaa kitaraa ihan huvin vuoksi. Ajan mittaan baari kuitenkin meni nurin (nauraa), eikä meillä ollut enää paikkaa missä laulaa yhdessä. Silloin päätimme perustaa oman bändin, ja minä päädyin rumpuihin koska kukaan muu ei halunnut.

Slapstick levytti 12 albumiansa todella ahkeraan tahtiin. Oliko tämä sinulle rankkaa vai millaisena muistat kyseisen aikakauden?

Furuya: Oli se kyllä melkoisen vaikeaa aikaa. Julkaisimme vuosittain kaksi albumia, minkä lisäksi konsertoimme tiiviisti Japanin kolmessa suuressa kaupungissa, Nagoyassa, Tokiossa ja Osakassa.

Ennen varsinaista soolouraasi esitit kappaleita animesarjojen soundtrackeilla. Mikä sai sinut myös laulamaan hahmojesi puolesta?

Furuya: Patarilo!-nimisessä animessa kuultiin sivurooleissa kaikkia Slapstickin jäseniä ja siitä julkaistiin myös single, jolla lauloin yhdessä naispääosan esittäjän kanssa. Lisäksi lauloin yhden kappaleen Huckleberry Finnin seikkailujen animeversiolle, vaikken esiintynytkään siinä ääninäyttelijänä, sekä tunnuskappaleen draamasarjaan Iya obaachan. Ajatus soundtrackeille osallistumisesta lähti Slapstickin tuottajalta. Lauloin myös näyttelemäni Dragon Quest -päähahmon teemakappaleen, sekä image-albumikappaleet Kimagure Orange Roadille ja Sailor Moonille. (Image-levyt ovat tribuuttihenkisiä, eivätkä niiden kappaleet esiinny itse animessa)

Millainen projekti sooloalbumisi HEROES ~to my treasure~:n luominen oli? Menikö kappaleiden kokoamiseen paljon aikaa?

Furuya: Albumilla on 7 raitaa, jotka kunnioittavat kuutta näyttelemääni hahmoa - Gundamin Amuro Raylle oli osoitettu kaksi kappaletta. Halusin näin kunnioittaa hahmojani, ja valinta sujui melko nopeasti.

Levytyksesi sisältää myös synkkähenkisempiä lauluja, kuten Reckless throw ja Okami. Mistä ne kertovat?

Furuya: Reckless throw pohjaa Kyojin no hoshi -animen päähenkilöön, Hyuma Hoshi -nimiseen poikaan. Tarina kertoo pienestä pojasta, josta varttuu ammattitason baseball-pelaaja. Hyuma on kuitenkin kovin pienikokoinen, eikä pysty heittämään nopeita syöttöjä, joten pärjätäkseen hän kehittelee itselleen erilaisia kierrepallotekniikoita. Ensimmäiseen tapaan kuuluu tarkoituksellinen mailalla pukkaaminen ja toinen puolestaan on sellainen, jossa pallo katoaa kesken matkan. Kolmas erikoisuus on syöttö, jossa pallo muuttaa liikerataansa ilmassa ja ohittaa mailan. (Furuya demonstroi käsillään esteen yllättäen kiertävää liikettä). Hänellä on kuitenkin paljon kilpailijoita, jotka pystyvät osumaan myös näihin syöttöihin.

Hyumalle on tärkeää tulla ammattilaispelaajaksi ja hän tekee paljon töitä sen eteen. Siitä tarina kertoo ja myös Reckless throw kunnioittaa hänen kehityskaartaan.

Okami puolestaan on Dragon Ballin Yamchalle pyhitetty laulu. Yamcha oli alunperin maantierosvo ja häntä kutsuttiin Aavikon sudeksi, yksinäiseksi sudeksi, kunnes hän tapaa Gokun ja he alkavat taistella yhdessä avaruusolentoja vastaan. Kappaleena Okami on kirjoitettu juurikin ajatellen tätä varhaista aikakautta, jolloin Yamcha oli vielä yksinäinen.

Albumisi bonuskappale on Gacktin säveltämä. Kertoisitko jotain tästä yhteistyöstä?

Furuya: Lalah no Yasoukyoku -nocturne- on pyhitetty Gundamin Amuro Raylle. Sen sanoitti sarjan ohjaaja Tomino Yoshiyuki ja sävellyksestä puolestaan vastasi Gackt, joka on suuri Gundam-fani. Olin ensimmäinen, jolle Gackt tarjosi lauluaan - sarjan fanina hän oli mieluusti yhteistyössä, vaikkei normaalisti tällaista teekään. Mutta kappaleen valmistuttua huomasin, että se oli hurjan vaikea laulaa. (nauraa)

Oletko saanut mahdollisuuksia esittää soolokappaleitasi livenä?

Furuya: Olen kyllä. Japanissa on paljon animetapahtumia ja niissä voin esittää kappaleitani. Ensimmäisen kerran lauloin HEROES ~to my treasure~:n kappaleita Makuhari Messessä järjestetyssä Anime Fair -tapahtumassa.

Seuraavaksi esitämme rennomman kysymyksen: millaista musiikkia itse kuuntelet vapaa-aikanasi?

Furuya: (miettii) ...Kaikenlaista. (miettii pitkään) Viime aikoina olen kuunnellut tuoreen Gundam 00 -sarjan tunnuskappaletta, jonka esittää THE BACK HORN. Vaimoni sen sijaan on korealaisten draamasarjojen fani, joten joudun kuuntelemaan myös niiden kappaleita. (kaikki nauravat)

Onko sinulla tulevaisuudensuunnitelmia musiikkiurasi suhteen?

Furuya: Kyllä, esitän teemakappaleen tänä kesänä myyntiin tulevaan Tokusatsu Kamen Rider -peliin nimeltä Climax Heroes.

Millaisen viestit haluaisit antaa lukijoillemme?

Furuya: Jatkakaa animen katselua tästäkin eteenpäin, ja tukekaa ääninäyttelijöitä ja animeja tulevaisuudessakin. Jos animen suosio Euroopassa jatkaa kasvuaan, antaa se samalla minunlaisilleni mahdollisuuden saapua esiintymään ja ottamaan osaa tapahtumiin. Kiitos.


Haastattelussakin mainittu, vasta hiljattain äänitetty kappale sai yllättävän maailmanensi-iltansa kotoisessa Desuconissa. Ohjelmansa lopuksi Furuya esitti yleisölle trailerin Playstation 2:lle Japanissa heinäkuussa ilmestyvästä Kamen Rider: Climax Heroes -pelistä, jonka taustalla soi hänen laulunsa. Kyseessä oli selvästi sooloalbumin tuotantoa jykeväsoundisempi pop-raita, jossa oli juuri sopivasti asennetta toimiakseen raavaita sankaritaistoja sisältävän japanilaispelin tunnuskappaleena.

Päivän musiikillinen anti ei kuitenkaan päättynyt erilaisia "kamen ridereita" vilisevän trailerin esittämiseen, sillä vuorossa oli vielä kahden kappaleen minikonsertti! Ainoastaan joitakin minuutteja sitten paneelikeskusteluun käytetystä lavasta ei taianomaisesti muotoutunut glamourin täyteistä rock-luolaa, vaikka asiallinen valaistus vaihtuikin eri väreissä vilkkuviin lamppuihin. Furuya sai mikrofonin pöydän eteen aivan lavan keskelle, jossa hän esitti HEROES ~to my treasure~:lta kappaleet Only one shining star ja Lalah no Yasoukyoku -nocturne-. Vaalearaitaisen pusakan ja avainketjun täydentämien farkkujen muodostama rento kokonaisuus heijasteli artistin sooloalbumiltakin tutuksi tullutta rock-pohjaista tunnelmaa, joka valtasi hämmennyksestä selvinneen yleisön. Seikkailullisen Only one shining starin tahdit raikuivat Sibeliustalon pääsalissa piristävin ottein, siinä missä Gacktin säveltämä Lalah no Yasoukyoku -nocturne- puolestaan on huomattavasti tunteikkaampi kappale, ja tätä varten artisti riisui takkinsa, paljastaen alta nuorekkaasti kuvioidun T-paidan. Eläytyminen oli käsin kosketeltavaa Furuyan liikehtiessä näyttävästi musiikkinsa mukana heti alusta alkaen. Lyhyt esiintyminen päättyi valtaviin suosionosoituksiin ja onkin hieman sääli, että näinkin mukaansatempaava osio sälytettiin ainoastaan ääninäyttelykeskustelun sivuhuomioksi ilman omaa mainintaansa ohjelma-aikataulussa. Furuyan lavakarisma ei selvästikään rajoitu animestudioihin ja tuttujen repliikkien lausumiseen, ja toivon mukaan saamme myöhemminkin mahdollisuuden nauttia hänen musiikistaan.

--

Kiitämme haastattelun mahdollistamisesta Tooru Furuyaa, hänen manageriaan Katsuaki Ikedaa ja Desuconia. HEROES ~to my treasure~ on ostettavissa nettikaupoista kuten CDjapan.
aiheeseen liittyvät julkaisut
aiheeseen liittyvät artistit
kommentit
blog comments powered by Disqus
aiheeseen liittyvät teemat

Tooru Furuya Desuconissa



mainokset