X Japan - Art of Life

arvostelu - 24.05.2007 15:00

Legendaarisen X Japanin neljäs albumi nyt arvostelussa.

“I'm making the wall inside my heart. I don't wanna let my emotions get out. It scares me to look at the world. Don't want to find myself lost in your eyes. I tried to drown my past in grey. I never wanna feel more pain. Run away from you without saying any words. What I don't wanna lose is love.” –Art of Life, Toshi/Yoshiki.

’Art of Life’, kolme sanaa jotka tuovat jokaiselle X Japan –fanille mieleen monia eri ajatuksia ja tarkoituksia. Art of Life on X Japanin neljäs albumi, sisältäen vain yhden raidan, joka kantaa albumin nimeä, ja kestäen massiiviset 29 minuuttia. Kyseessä on eittämättä yksi J-Rockin suurimmista spektaakkeleista, sillä sen lisäksi että se on nauhoitettu Lontoon filharmonisen orkesterin kanssa, Art of Life pohjautuu löyhästi Franz Schubertin keskeneräiseen Kahdeksanteen Sinfoniaan.

Yoshikin 14-minuuttinen pianosoolo yhdisteleekin X Japanin tyylin kauniisti keski-eurooppalaiseen klassiseen musiikkiin, jossa pianosonaatti ikään kuin yrittää tasapainotella pysyäkseen nuotissa. Tämän johdosta Yoshikin osuus saattaa kuulostaa lähinnä pianon sattumanvaraiselta näpyttelyltä, vailla päämäärää ja ideaa, ellei kappaleen lyriikoita ja tarkoitusta osaa erikseen yhdistää tähän.

Art of Lifen lyriikat ovat Yoshikin tyylille ominaisesti depressiiviset – hyvässä mielessä – mutta silti todella tunteelliset. Yhdistettynä instrumentteihin, ne välittävät kaipuun ja surun tunnetta hyvin xjapanmaisesti. Vaikkei Toshin ääni pääsekään aivan täysiin oikeuksiinsa Art of Lifessä, hänen äänensä silti onnistuu välittämään täydellisesti kappaleen surullisen ja melankolisen melodian, riipien sisintä juuri oikeilla sanoilla.

9:40 kohdalla alkava ralli onkin kappaleen ainoa rock-henkinen instrumenttisooloilu, joita on tavattu X Japanin kappaleissa yleensä kuulemaan. Riffit ovat kerrassaan mukaansatempaavia ja tunteella soitettuja, eivätkä hiden soolot varsinaisesti häpeile brassailullaan. Yoshikin rumpukompit ovat yhtä ytimekkäitä ja monipuolisia kuin ennenkin, etenkin kun hän ei takerru liiakseen yhteen sarjaan, vaan elää muiden instrumenttien mukana.

Kappaleen monitasoisuus tekee Art of Lifestä raskaan, mutta samalla varsin vapauttavan kuunteluelämyksen. Kappale vaihtaa tempoaan useaan otteeseen rauhallisesta instrumentaalista nopeatempoiseen rockiin, joka saattaa kuulostaa ensimmäisillä kuuntelukerroilla massiivisen pituuden takia varsin mieltä ahdistavalta. Mutta kun Art of Life viimein avautuu kokonaisuutena lyriikoiden tarkoituksineen ja melodioineen, ei voi muuta kuin pyyhkäistä kasvoja hihanvarrella.
aiheeseen liittyvät julkaisut
aiheeseen liittyvät artistit
kommentit
blog comments powered by Disqus
aiheeseen liittyvät teemat

X JAPANin paluu 2008



mainokset
  • Chaotic Harmony
  • euroWH
  • SYNC NETWORK JAPAN